Miten ottaa hyviä luontokuvia ja kannustaa ihmisiä suojelemaan luontoa: parhaat luontokuvausopit ja -vinkit

Itävaltalaiset luonnonsuojeluun keskittyvät valokuvaajat Christine Sonvilla ja Marc Graf ovat kuvanneet villieläimiä eri puolilla maailmaa ja ikuistaneet niin Itävallan Alpeilla eläviä ilveksiä kuin harvinaisia bengalintiikereitäkin. Christine ja Marc tapasivat Wienin yliopistossa opiskellessaan luonnonsuojelua. He huomasivat, että kumpikin oli kiinnostunut valokuvaamisesta ja että se oli keino antaa luonnolle ääni.

Marcilla on esimerkki siitä, miten tällä voi vaikuttaa. ”Vuoden 2016 loppupuolella julkaisimme ensimmäisen Itävallan vuorilla otetun korkearesoluutioisen kuvan ilveksestä, ja se oli meistä todella jännittävää, koska koko Itävallassa on ilveksiä vain 10–15 ja vuoden aikana oli ilmennyt kaksi ilveksen salametsästystapausta. Yritimme saada viestin ilvesten suojelun tärkeydestä leviämään kaikkialle Itävaltaan eri medioiden kautta.”

Christine jatkaa: ”Arviomme mukaan aihe tavoitti noin 2,2 miljoonaa ihmistä, mikä on noin viidesosa Itävallan väkiluvusta. Lisäksi pidämme paljon live-esityksiä, joissa käytämme valokuvia ja videoita. Meidän tehtävämme on oikeastaan tuoda suuri yleisö ja luontojärjestöt, kansalaisjärjestöt, tutkijat ja kaikki alalla toimivat lähemmäs toisiaan.”

Seuraavaksi Christine ja Marc kertovat vinkkinsä siitä, miten luontokuvausta voi käyttää apuna luonnonsuojelussa. Lisäksi annamme 10 huippuvinkkiä hyvien luontokuvien ottamiseen.

Luonnon resilienssin kuvaamista varten ei tarvitse matkustaa kaukaisiin kohteisiin. Lähempänä sijaitsevaan kohteeseen on myös helpompi tutustua, ja sitä on helpompi kuvata erilaisissa olosuhteissa.

“Parin viime vuoden aikana olemme keskittyneet Keski-Euroopan luontoon ja nähneet, kuinka ekosysteemit ja populaatiot voivat ajan myötä toipua ja vahvistua, kunhan niille annetaan rauha tehdä niin”, Christine sanoo. “Esimerkiksi Bayerischer Waldin kansallispuiston lajien määrä on kasvanut uskomattoman paljon sen jälkeen, kun viranomaiset jättivät runsaasti myrskyssä kaatuneita puita paikalleen lahoamaan. Tavallisesti kaatuneet puut poistetaan metsistä tuhoeläinten ja tautien pelossa. Lisääntynyt lahopuun määrä on vaikuttanut biodiversiteettiin merkittävästi.”

Idean ei tarvitse olla mittakaavaltaan valtavan suuri. Christinen ja Marcin lyhytelokuva Flowing: My Dream of More Freedom kertoo siitä, miten elämä voi alkaa kukoistaa joessa, kun padot, patorakennelma ja muut esteet poistetaan. Elokuva kerrotaan joen näkökulmasta. Voit katsoa elokuvan alta.

”Se oli aika helppo tuotanto”, Marc kertoo, “ja se osoittaa hyvin, että idean ei aina tarvitse olla monimutkainen eikä projektin kestää vuosikausia. Kuvasimme lyhytelokuvan 6–7 viikossa eri puolilla Keski-Eurooppaa.” Christine ja Marc käyttivät enimmäkseen Canon EOS R5 -kameraa (jonka seuraaja on nykyinen Canon EOS R5 Mark II), RF 100-500mm F4.5-7.1 L IS USM -objektiivia ja useita Canonin laajakulmaobjektiiveja.

Christine lisää, että neliminuuttinen elokuva on lyhyestä kestostaan huolimatta tavoittanut suuren määrän katsojia. Elokuva on voittanut palkintoja kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, ja se näytettiin jopa Euroopan parlamentissa, kun siellä keskusteltiin jokien ennallistamisen rahoittamisesta.

Voit lähteä liikkeelle esimerkiksi villiinnyttämis- tai suojeluprojektista, joka on käynnissä lähiseudullasi ja jossa ehkä olet jo jollakin tapaa mukana. Voit myös ottaa yhteyttä tutkijoihin ja asiantuntijoihin, jotka työskentelevät sinua kiinnostavan luonnonsuojeluun liittyvän aiheen parissa. Kun laajennat verkostoasi, saatat törmätä kiinnostaviin tarinoihin ja keksiä uusia tapoja niiden kertomiseen.

Yhdessä Christinen ja Marcin projekteista petolintu löysi uuden elinympäristön yllättävästä paikasta, ja projekti toteutui ainoastaan sen ansiosta, että valokuvaajilla oli yhteyksiä tiedemaailmaan. Christinen ja Marcin yliopistoajoilta tuttu ystävä tutki keisarijalokotkia Etelä-Afrikassa Durbanin suurkaupunkialueella.

“Kuka olisi uskonut, että yksi Afrikan suurimmista petolinnuista menestyy kaupungissa, jossa elää 4 miljoonaa ihmistä”, Christine sanoo.

“Monet Afrikan eteläosien metsistä ovat tuhoutuneet, joten kotkat joutuvat taistelemaan olemassaolostaan ja sopeutumaan elämään kaupunkialueilla”, Marc lisää. “Ihmiset istuttavat kuitenkin puita pihoilleen ja antavat mielellään kotkien pesiä niissä.”

Christine jatkaa: “Eräällä pariskunnalla oli keisarijalokotkan pesä aivan olohuoneensa ikkunan ulkopuolella. Rouva halusi joka aamu ensimmäisenä tarkistaa, että linnuilla oli kaikki hyvin. Dokumentoimme kaikki nämä yksityiskohdat lintuja kuvatessamme.”

Jos valokuvaat villieläimiä, kohteesi saattaa olla tähtäimessäsi vain ohikiitävän hetken verran. Kun tutustut kameran säätimiin huolellisesti etukäteen, saat hyödynnettyä yllättäen kohdalle osuvat kuvaushetket parhaalla mahdollisella tavalla.

”Suosittelen harjoittelemaan aukon säätämistä ja muiden toimintojen käyttämistä, kunnes kameran käsittely onnistuu yhtä automaattisesti kuin autolla ajaminen”, Christine sanoo.

”Sen jälkeen tarvitaan vain sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Joskus päivän aikana ei saa otettua yhtään kuvaa, koska mitään ei tapahdu. Silloin ei saa luovuttaa.”

”Lisäksi on tärkeää pitää mieli avoimena kaikelle, mitä kuvassa näkyy. Ei pidä keskittyä liikaa pääkohteeseen, vaan ottaa huomioon myös taustalla näkyvät pienet yksityiskohdat. Vaikka tausta olisi hieman sumea, se voi silti saada kuvan erottumaan edukseen muista samasta kohteesta otetuista kuvista.”

Myös objektiivin valinnalla voi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin kuvauskohteen yksityiskohdat välittyvät katsojalle. Esimerkiksi teleobjektiivi ei ainoastaan tuo kaukana olevia kohteita lähemmäs, vaan se saa myös taustalla näkyvät yksityiskohdat näyttämään suuremmilta ja tuo ne lähemmäs kuvauskohdetta kuin laajakulmaobjektiivi. Teleobjektiivilla voikin luoda vaikutelman siitä, että ympäröivä luonto ikään kuin uhkaa kuvattavaa kasvia tai eläintä.

Luontokuvien julkaiseminen sosiaalisessa mediassa voi saada ihmiset kiinnostumaan aiheesta ja tutustumaan siihen tarkemmin. Julkaistavien kuvien teemana voisivat olla esimerkiksi luonnon resilienssi tai luontoa uhkaavat ja sille painetta aiheuttavat tekijät.

”Mietimme aina, millaisen tarinan haluamme kertoa ja millaisia ydinkuvia haluamme saada aikaan”, Marc kertoo. Tavoitteena on ottaa yksi kuva, joka kertoo koko tarinan. ”Siihen tiivistyy projektin koko idea. On siis tärkeää, että on olemassa suunnitelma. Sen jälkeen on helppo säätää teknisiä yksityiskohtia, kuten aukkoa, polttoväliä, kameran asentoa, taustan sommittelua ja niin edelleen.”

”Me keskitymme sosiaalisessa mediassa aina positiiviseen tarinankerrontaan. Emme juurikaan jaa kuvia, joissa näkyisi jotakin negatiivista. Jos kuitenkin teemme niin, näytämme sekä negatiivisen välivaiheen että onnistuneen lopputuloksen, jotta fokus on positiivisissa asioissa.”

Ennalta-arvaamattomat eläimet, jotka liikkuvat nopeasti ja sattumanvaraisesti, ovat yksi vaikeimpia valokuvauskohteita.

Villieläinten kuvaamisessa onkin paljon samaa kuin urheilukuvauksessa – avainasemassa ovat huolellinen valmistautuminen, oikean kuvauspaikan löytäminen, oikeiden varusteiden valitseminen (ja tieto siitä, miten niitä käytetään) ja yllättävien tilanteiden ennakointi.

Tässä on 10 vinkkiä, joiden avulla saat upeita luontokuvia.

On erittäin tärkeää tietää tarpeeksi valokuvaamansa eläimen elinympäristöstä ja käyttäytymisestä. Se säästää tuntikausia aikaa luonnossa. Kun tietää, mihin vuodenaikaan laji on aktiivinen, valokuvausta on helpompi suunnitella. Loistavia luontokuvia saa harvoin ilman tietämystä ja järjestelyjä.

Suhteellisen kevyttä kamera-objektiiviyhdistelmää on helpompi kantaa, jos joudut kulkemaan kauas. Luotettavan automaattitarkennuksen ja suuren jatkuvan kuvauksen nopeuden (suuri määrä kuvia sekunnissa) ansiosta pystyt ottamaan nopeasti monta peräkkäistä kuvaa, mikä helpottaa eläinten nopeiden liikkeiden tallentamista. Kääntyvällä LCD-näytöllä varustettu kamera helpottaa kuvaamista luovista kuvakulmista – esimerkiksi matalalta eläimen silmien korkeudelta.

Teleobjektiivit mahdollistavat villieläinten kuvaamisen kaukaa, mutta luontokuvaukseen kannattaa harkita myös muita objektiiveja. Laajakulmaobjektiiveilla eläimet ja kasvit saa kuvattua osana laajempaa maisemaa tai kaupunkiympäristöä, kun taas makro-objektiiveilla saa vaikuttavia lähikuvia hyönteisistä ja muista pienistä kuvauskohteista.

Canon RF 100-400mm F5.6-8 IS USM -objektiivissa on laaja zoomausalue, mikä tekee siitä erittäin monipuolisen. Vieläkin lähemmäs pääsee superteleobjektiiveilla, kuten täyden kennokoon peilittömällä Canon EOS R8 -kameralla sekä kiinteän polttovälin Canon RF 600mm F11 IS STM- ja RF 800mm F11 IS STM -objektiiveilla.

Jos sinulla on APS-C-kennolla varustettu kamera, kuten EOS R7, ja tarvitset edullisen ja kompaktin objektiivin, suosituksemme on Canon RF-S 18-150mm F3.5-6.3 IS STM.

Koska APS-C-kamerassa on pienempi kenno kuin täyden kennokoon kamerassa, kohde näyttää kuvassa suuremmalta. APS-C-kameran kuvassa on siis käytännössä 1,6-kertainen zoomaus. Yhdistämällä RF 100-400mm F5.6-8 IS USM -objektiivin EOS R7 -kameraan saat käyttöösi 160–640 mm:n tehollisen polttovälin. Lue lisää kattavasta polttoväliä käsittelevästä oppaastamme.

Lue lisää luontokuvaukseen parhaiten sopivien objektiivien valinnasta.

Luontokuvauksessa on tärkeää varmistaa, että kohde erottuu terävänä. Canonin peilittömissä EOS R -järjestelmän kameroissa on erittäin tehokas automaattitarkennus, joka perustuu Canonin Dual Pixel -automaattitarkennustekniikkaan. Tekniikan ansiosta jokaista kennon valoa vastaanottavaa elementtiä pystyy käyttämään sekä kuvantamiseen että automaattitarkennukseen, minkä ansiosta kohteiden tunnistaminen ja seuraaminen on helppoa koko kuvaruudun alueella.

Esimerkiksi Canon EOS R7- ja EOS R6 Mark II -kamerassa on eläinten silmät tunnistava automaattitarkennustila, joka etsii automaattisesti silmiä kuvasta ja lukitsee tarkennuksen niihin. AI Servo -automaattitarkennustila seuraa jatkuvasti myös erittäin nopeasti liikkuvia villieläimiä ja varmistaa kuvien tarkkuuden. Kokeile ottaa kuvasarja kameran nopeimmalla kuvaustavalla, jotta saat tallennettua juuri tietyn hetken.

Kameran tärähtely vaikeuttaa terävien kuvien saamista teleobjektiiveilla kuvattaessa.

Useimmat Canonin teleobjektiivit on varustettu erittäin tehokkaalla optisella kuvanvakaimella, joka auttaa ehkäisemään tärähtelyä ja vastaa tyypillisesti noin 3–5 askeleen valotusarvoa. Sillä voi olla valtava vaikutus käsivaralta otettuihin luontokuviin, sillä lyhyt valotusaika voi olla epäkäytännöllinen muulloin kuin suorassa auringonvalossa kuvattaessa. Canon RF 600mm F11 IS STM -objektiivin 5 askeleen optisen kuvanvakaimen pitäisi mahdollistaa tarkat kuvat 1/20 sekunnin valotusajalla kuvattaessa 1/640 sekunnin valotusajan sijaan.

Käytä tele- ja makro-objektiiveilla kuvatessasi kuvanvakainta, erityisesti silloin, jos kuvaat käsivaralta. Jos kamera on jalustassa, kuvanvakain kannattaa poistaa käytöstä.

Valotusajan lyhentäminen tuntuu loogiselta vaihtoehdolta nopeasti liikkuvia kohteita kuvattaessa. Yllä olevassa kuvassa 1/3200 sekunnin valotusaika on pysäyttänyt lentävän haikaran ja ilmassa roiskuvien vesipisaroiden liikkeen. Noin 1/2000 sekunnin tai jopa lyhyempi valotusaika on hyvä lähtökohta. Voi olla kuitenkin hyvä ajatus käyttää pidempää valotusaikaa ja lisätä hieman sumeutta esimerkiksi kuvassa olevan linnun siipiin, jotta syntyy vaikutelma liikkeestä. Pienten ja nopealiikkeisten lintujen siipiin saa sumeutta jo suhteellisen lyhyellä 1/1000 sekunnin valotusajalla.

Kun kehityt kuvaajana, voit kokeilla pidempää, jopa 1/10 sekunnin valotusaikaa, ja halutessasi lisätä liikkeen vaikutelmaa myös panoroimalla.

Nyrkkisääntö on, että valotusajan pitäisi olla vähintään yhtä lyhyt kuin täyden kennokoon käänteinen polttoväli. Jos kuvaat esimerkiksi 600 mm:n objektiivilla, kuten Canon RF 600mm F11 IS STM -objektiivilla, valotusajan on siis oltava vähintään 1/600 sekuntia silloin, kun kuvanvakain on pois käytöstä. Useimmissa kameroissa on tässä tilanteessa käytettävä 1/640 sekunnin valotusaikaa.

Peruskuvauksessa aukon esivalintatilan (kameran AV-kuvaustila) käyttäminen on yleistä. Lyhyiden työskentelyetäisyyksien vuoksi makro-objektiiveissa aukkoasetuksena voi olla f/16, f/22 tai vieläkin suurempi arvo terävyysalueen maksimoimiseksi ja koko kuvan tarkkuuden varmistamiseksi.

Villieläinkuvia voi usein parantaa bokeh-sumennuksella, joka sumentaa kuvan taustan ja saa kuvauskohteen erottumaan selvemmin. Taustan sumentamista kannattaa kuitenkin ehkä välttää, jos haluat tallentaa villieläimet luonnollisessa ympäristössään.

Pitkä polttoväli voi tehdä taustasta sumeamman. Tästä syystä telezoom-objektiiveja voidaan käyttää kuvauskohteen erottamiseen ja taustan sumentamiseen. Jos siis haluat voimakkaamman bokeh-sumennuksen, ota pari askelta taaksepäin ja pidennä polttoväliä zoomaamalla.

Saat parempia valokuvia, kun valitset oikeat valotusolosuhteet kohteiden kuvaamista varten. Pidä eläinten käyttäytymistavat mielessä ja kokeile kuvata varhain aamulla tai myöhään illalla, kun auringon valo näyttää värit täyteläisinä ja varjot syvinä.

Käytä kolmanneksen sääntöä dynaamisen kuvan luomiseen. Canon EOS R -järjestelmäkameran sähköisen etsimen 3x3-ruudukkonäkymän käyttöönotto voi auttaa sommittelussa. Jätä kuvattavan eläimen eteen enemmän tilaa kuin sen taakse. Silloin eläin näyttää katsovan tai liikkuvan kuvaan, ei kuvasta pois.

Kaikkein tärkeintä on varmistaa, että taustalla ei näy häiritseviä yksityiskohtia. Kaukana näkyvä kirkas kohde tai oksa, joka näyttää kasvavan eläimen päästä, vie katsojan huomion pois pääkohteesta.

Jotta eläin käyttäytyisi kuvissa luonnollisesti, sinun on oltava mahdollisimman hiljaa ja lähestyttävä sitä varovasti siksakkia kävellen. Älä yritä kävellä suoraan eläintä kohti. Varmista, että olet tuulen alapuolella lähestyessäsi eläintä, jotta se ei haista sinua niin helposti. Pysyttele puiden, kivien ja muiden maaston muotojen suojassa ja vältä rikkomasta horisonttia profiilillasi.

Varmista, että kamerasi on päällä ja että oikeat asetukset ovat valittuina ennen kuin yrität päästä lähemmäs kohdetta. EOS R -järjestelmän kamerat ovat käytössä paljon hiljaisempia kuin peilikamerat, sillä niissä ei ole jokaisen kuvan välillä ylös alas liikkuvaa peiliä. Canonin EOS R7- ja EOS R10 -kamerassa sekä useissa muissa järjestelmän kameroissa voi valita äänettömän suljintoiminnon, kun käytössä on jokin luovista kuvaustiloista. Tällöin esimerkiksi laukaisimesta, salamavalosta ja tarkennuksen apuvalosta ei kuulu ääntä, joka voisi pelästyttää kuvattavan eläimen.

Monissa EOS R -järjestelmän kameroissa sähköisen suljintilan voi valita riippumatta siitä, onko äänetön suljintoiminto käytössä. Kameran merkkiäänet voi poistaa käytöstä myös päävalikosta.

Pienempien kohteiden, kuten mehiläisten, perhosten ja muiden hyönteisten, kuvaaminen erittäin läheltä varmistaa, että kohde ei häviä laajaan kuvaan. Paras vaihtoehto on makro-objektiivi, mutta tarkoitukseen voi käyttää myös Canon RF 100-400mm F5.6-8 IS USM -objektiivia. Siinä on 0,41-kertainen suurennus ja tarkennus lyhyelle etäisyydelle, joiden ansiosta sillä voi ottaa kuvia, jotka ovat hyvin lähellä makrokuvia.

Canonin makro-objektiiveissa on yleensä hybridikuvanvakain, joten ne toimivat loistavasti silloin, kun otetaan lähikuvia käsivaralta. Canon RF 35mm F1.8 IS MACRO STM- ja RF 85mm F2 MACRO IS STM -objektiivit ovat hyviä esimerkkejä, sillä niissä on makrokuvia varten 0,5-kertainen suurennuskerroin lyhimmällä tarkennusetäisyydellä.

Jos haluat lisätietoja, tutustu oppaisiimme, jotka käsittelevät makrokuvauksen aloittamiseen tarvittavien varusteiden valitsemista ja luontokuvaukseen parhaiten sopivia objektiiveja.



Teksti: Matthew Richards, Natalie Denton ja Marcus Hawkins