Vinkkejä ja tekniikoita parempaan panorointiin

Tallenna nopeasti liikkuvat kohteet dynaamista taustaa vasten tai lisää liikkeen tuntua hitaammin liikkuviin kohteisiin. Hyödyntämällä panorointitekniikkaa valokuvauksessa voit lisätä kuviisi liikettä ja dramatiikkaa.

Panorointitekniikalla voit lisätä kuviisi uuden elementin millä tahansa kameralla. Sinun ei edes tarvitse kuvata nopeasti liikkuvia kohteita. Panorointia voidaan käyttää lisäämään liikkeen tuntua suhteellisen hitaasti liikkuviin kohteisiin, sillä liikkeen epäterävyys luo vaikutelman, että ne liikkuvat todellisuutta nopeammin.

Panorointi on luova tekniikka, jonka avulla voidaan välittää liikkeen tuntu toimintakuvissa. Jos nopeasti liikkuva kohde pysäytetään lyhyttä valotusaikaa käyttämällä, tilanteen dramatiikka ei välttämättä välity kunnolla kuvassa, koska kohde näyttää patsasmaiselta. Jos käytetään hitaampaa valotusaikaa ja kameraa liikutetaan (eli panoroidaan) samalla nopeudella kuin kohdetta, liikkuvan kohteen voi tallentaa kuvaan tarkkana samalla kun tausta ja muut paikallaan pysyvät kohteet tallentuvat pehmeän sumeina juovina.

Panorointi lisää kuviin nopeuden tuntua, mutta se auttaa myös ottamaan tarkempia kuvia liikkuvista kohteista ja saa katsojan kiinnittämään huomion kohteeseen. Lisäksi panorointitekniikalla voi peittää epämiellyttäviä taustoja. Panorointi on kätevä kuvaustapa erilaisissa tilanteissa, ja näyttävän panoroinnin salaisuus piilee harjoittelussa. Panorointi vaatii kameran hyvää hallintaa, joten kokemus on korvaamatonta.

Erilaiset ratalajit ovat hyviä kohteita panoroinnin harjoitteluun ja taitojen hiomiseen, kun juoksijat, hevoset, pyörät tai kilpa-autot liikkuvat ohi rataa kiertäessään. Kotona liikkuvien kohteiden tallentamista voi harjoitella kuvaamalla leikkiviä lapsia tai lemmikkejä.

Vaihda valotusajan esivalintaan (Tv) tai manuaaliseen tilaan (M) ja valitse valotusaika.

Valotusaika riippuu useista tekijöistä: kuinka nopeasti kohde liikkuu, kohteen ja kuvaajan välisestä etäisyydestä, käyttämästäsi objektiivista sekä siitä, kuinka paljon haluat sumentaa kuvaa. Aloita asettamalla valotusajaksi esimerkiksi 1/60 sekuntia ja pidennä sitä, kun totut liikkeeseen. Kun valotusaika on 1/30 sekuntia tai hitaampi, kuvissa näkyy enemmän sumeutta. 1/125 sekunnin valotusajalla sumeutta on vähemmän. Varmista, että poistat kuvanvakaimen käytöstä. Mikäli käytössäsi on objektiivi, jossa on Mode 2 IS, käytä sitä. Tässä tilassa kuvanvakautus korjaa pystysuuntaista tärinää. Se ei kuitenkaan korjaa kameran vaakasuuntaista liikettä, kun seuraat toimintaa.

Joitain kohteita kuvattaessa on ehkä käytettävä lyhyempää valotusaikaa, jotta niistä ei tule täysin epäteräviä. Esimerkiksi kilpa-autoa varten tarvitaan todennäköisesti lyhyempi valotusaika kuin pyöräilijää varten. Liikkeen sumeutta tallentuu kuviin myös 1/200 tai 1/400 sekunnin valotusajoilla, jos kohde liikkuu nopeasti ja onnistut seuraamaan sen liikkeitä.

Jos kuvaat manuaalitilassa, sinun pitää asettaa myös aukko, jotta kohde valottuu oikein. Valotusajan esivalinta (Tv) -tilassa kamera huolehtii siitä puolestasi.

Aseta kuvaustilaksi jatkuva kuvaus. Näin saat varmemmin kuvattua juuri oikean hetken, eikä kamera tärähdä laukaisimen painamisen vuoksi.

Kuvan taustan on tarkoitus näkyä sumeana, joten taustan yksityiskohdat ovat kuvan kannalta vähemmän tärkeitä. Taustan väreillä on kuitenkin merkitystä, sillä ne muodostavat kohteen ympärille kehykset. Jos mahdollista, yritä käyttää taustaa, joka luo kontrastia. Taustan pitäisi auttaa kohdetta erottumaan ja näyttää hyvältä, kun se sumentuu kuvassa juoviksi. Kokeile muutaman kerran ilman kohdetta, niin näet, soveltuuko tausta tarkoitukseen. Vaakasuorat viivat, kuten aita tai tien reuna, tuovat kuvaan rakennetta ja lisäävät vauhdin tuntua. Jos kuvaat heikossa valaistuksessa, taustalla näkyvät sumentuneet valot voivat luoda todella dramaattisen vaikutelman. Lisäksi erottuvat värit tuovat urheilukohteen näyttävästi esiin vähemmän kiinnostavasta taustasta.

Estä kameraa tarkentamasta uudelleen panoroinnin aikana seuraamalla kohdetta jatkuvan tarkennuksen automaattitarkennustilan avulla. Riippuen siitä, kuinka kaukana olet toiminnasta, sinun on ehkä kokeiltava, saatko parempia tuloksia yhden pisteen tarkennuksella vai vyöhyketarkennuksella.

1. Asetu valitsemaasi taustaa kohti ja seiso jalat hartioiden levyisessä vakaassa haara-asennossa. Vain ylävartalon tulisi liikkua panoroinnin aikana, joten seuraa toimintaa kiertämällä lantiota.
2. Käytä jatkuvaa kuvausta, paina laukaisinta hyvissä ajoin ennen kuin kohde saavuttaa haluamasi kohdan ja jatka kuvaamista, kunnes kohde on ohittanut sen.
3. Seuraa kohdetta tasaisella liikkeellä myös muuten kuin kuvaushetkellä. Seuraa kohdetta kuvaushetken aikana sekä sitä ennen ja sen jälkeen. Pidä kamera vakaana ja yritä välttää ylimääräistä liikettä. Varmista, ettei kamera liiku pystysuunnassa eikä käänny vinoon. Tämä voi onnistua helpommin, jos käytät kuvaamiseen kameran etsintä (jos kamerassa on etsin) nestekidenäytön sijaan.

Panorointi vaatii harjoittelua, joten älä huoli, vaikka ensimmäiset kuvat eivät onnistuisikaan. Harjoittele ottamalla paljon kuvia ja mieti, miksi joistakin kuvista tulee parempia kuin toisista. Onko syynä esimerkiksi väärä valotusaika tai liian sumeana näkyvä kohde? Käytä tämän jälkeen oppimiasi asioita hyödyksi seuraavissa kuvissa. Käytä ensimmäisissä kuvissa lyhyttä valotusaikaa ja pidennä aikaa seuraavissa panoroinneissa. Jatka pidemmillä ajoilla ja pian löydät tilanteeseen sopivimman valotusajan. Harjoitus auttaa valitsemaan aluksi sopivan valotusajan, josta on hyvä jatkaa säätämistä.

Jos kohde erottuu terävänä ja tausta on sumentunut pehmeästi, voit olla tyytyväinen tekemääsi työhön. Panorointi on kuitenkin hauskaa, ja haluat luultavasti kokeilla sitä uudelleen!

Kun hallitset panorointitekniikan päivänvalossa, voit päästää luovuutesi valloilleen yöllä ja sisällyttää panorointikuviin valojuovia.


Teksti: Marcus Hawkins