Mutaa, hikeä ja taikaa: Seychellien ensimmäisen korallien kutulaboratorion rakentaminen

Sandaaleja ei ole suunniteltu käytettäväksi mudassa. Vihje löytyy jo nimestä. Mudassa käveltäessä ne uppoavat, tarttuvat kiinni ja litsahtelevat. Mutta tämän tarinan sandaaleja käyttävillä sankareilla on mielessään tärkeämpiä asioita kuin märän mudan tunne varpaiden välissä.

Heidät yllättää Seychellien marraskuulle tyypillinen voimakas trooppinen sadekuuro, mutta he jatkavat työskentelyään. He nostavat laatikoita ja komponentteja toisensa jälkeen varaston kokoisista konteista, ja kantavat ne määränpäähänsä pyyhkien samalla armotonta sadevettä pois silmistään. Koska aikaa on vähän, ja luontoäiti, kuten tiedämme, on arvaamaton. 

Kelataan muutama kuukausi taaksepäin ja siirrytään usean tuhansien kilometrien päähän. Kun sää oli kuivempi ja tohtori Jamie Craggs sekä hänen tiiminsä Coral Spawning Internationalilla suunnittelivat tämän erittäin arvokkaan lastin toimittamista Lontoon pääkonttoriltaan tohtori Nirmal Shahille sekä Nature Seychellesin meritutkijoille. Tämä lähetys oli vailla vertaistaan. Neljä laatikkoa, joiden yhteispaino vastasi maasturia, sisälsivät täydellisen ja käyttövalmiin korallien kutulaboratorion, jossa oli järjestelmät kantayksilöiden kutuun, alkioiden kasvatukseen ja kiinnittymiseen. Lisäksi oli neliosainen V-muotoinen virtavesiallas – käytännössä pitkä allas, joka mahdollistaa veden jatkuvan virtauksen päästä päähän jäljitellen riutan olosuhteita. 

Tapahtumaköyhän mutta pitkän merimatkan jälkeen laboratorio saapui Mahen saaren Victoria Portiin. Siellä se lastattiin nopeasti toiseen kuorma-autoon ja toiseen veneeseen. Tietenkin siksi, että Seychellit koostuvat yli sadasta saaresta – jokainen yhteydessä muihin veneiden, laivojen, lauttojen, lentokoneiden ja helikopterien verkoston kautta. Tällainen logistiikka on täällä vain osa arkea. Niinpä, kaikki elämä täällä kytkeytyy mereen. Jos meressä on ongelma, se koskee kaikkia. Ja juuri nyt ”korallien muutos tekee kalastamisesta hyvin vaikeaa”, kertoo Marcus Dubel, seychelliläinen kalastaja. Ilman sitä ei ole kaloja. Ja Marcusille se tarkoittaa, ettei voi ansaita elantoa. Joten ”laatikossa Lontoosta tullut laboratorio” voisi aidosti muuttaa hänen elämänsä. Tietenkään hän ei ole ainoa.

"Aloitimme koralliriuttojen kunnostuksen noin viisitoista vuotta sitten, kun olimme saaneet kaikki linnut pelastettua – meillä ei ollut enää mitään pelastettavaa, joten aloimme pelastaa koralleja”, tohtori Nirmal Shah, Nature Seychellesin toimitusjohtaja, naurahtaa, mutta ei pilaile. Heidän työnsä on ollut häikäisevän menestyksekästä. Itse asiassa maailmassa, jossa kuulemme niin paljon ilmastokatastrofeista, lajien sukupuutosta ja ympäristön heikkenemisestä, Seychellit on harvinainen menestystarina. Mutta myös täällä korallien valkaisutapahtumien lisääntyvä esiintyminen on suuri huolenaihe kaikille saarilla. Sen olemassaolo täällä ei ole vain erottamattomasti yhteydessä lähes kaikkien toimeentuloon, vaan tarjoaa myös ruokaturvaa ja kriittistä rannikkopuolustusta.

Uuden korallien kutulaboratorion tuominen Assisted Recovery of Corals (ARC) -laitokseen Cousin Island Special Reserveen käynnistää uuden lähestymistavan korallien ennallistamiseen ja vauhdittaa heidän ponnistelujaan tavalla, jota ei ole täällä ennen nähty. ”Ja siinä on aikataulupaine” tohtori Craggs sanoo. ”Korallit eivät jää odottamaan meitä. Joten meidän täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön saadaksemme sen rakennettua. Teemme töitä koko yön, jos on pakko, mutta onnistumme siinä.”

Siksi mutaiset sandaalit. Tämä on syy, miksi he kuljettavat, purkavat ja asentavat kokonaisen korallien kutu- ja alkioiden kasvatusjärjestelmän kaatosateessa. Kyseessä on aidosti kilpajuoksu aikaa vastaan. Korallien kututapahtuma voi alkaa milloin tahansa, mutta kukaan ei tiedä varmasti ja tarkalleen, milloin se tapahtuu.

Sen kuitenkin tiedämme, että kyseinen tapahtuma käynnistää tiimin havainnot Cousin-saaren korallien kutukuvioista, jotta he voivat alkaa jäljitellä erilaisia kausi-, päivänvalo- ja kuunkiertomerkkejä saadakseen korallit uskomaan, että on myöhäinen yö – niiden luonnollinen kutemisaika – vaikka todellisuudessa on päivä. Tätä prosessia kutsutaan vaiheistukseksi, ja se on ratkaisevaa, jotta valtava virtavesiallas voidaan täyttää korallinpoikasilla, jotka tulevat elämään aivan ARC:n laboratorion ulkopuolella. Se on uudenlainen järjestelmä, jonka Jamie ja Coral Spawning Internationalin tiimi ovat suunnitelleet ja joka mahdollistaa yli 8 000 korallin kasvattamisen kerrallaan.

Huomionarvoista on, että uuden laboratorion kaikkien osien purkaminen ja rakentaminen vei vain kaksi päivää ja yötä – näyttö yhteistyöstä, joka on Nature Seychellesin menestyksen tunnusmerkki. Kukaan ei näyttänyt uupumuksen merkkejä. Ja jos väsymystä olikin, se ei ollut mitään, mitä kunnon odottamattoman innostuksen puuska ei voisi puhaltaa pois...

”Kutee! Kutee! Kutee!”

Tuskin tunti oli kulunut auringonlaskusta, kun tohtori Craggs kurkisti ovesta tehdäkseen päivän viimeisen laboratorion tarkistuksen (”on aina hyvä tarkistaa altaat”) ja huomasi, että koralli oli jo alkanut kutea. Muutamassa minuutissa kaikki olivat kokoontuneet haltioituneina, liikuttuneina ja uskomattoman onnellisina saadessaan todistaa tätä harvinaista luonnon ihmettä. Tietäen, että alle 48 tuntia aiemmin koko laboratorio oli vielä laatikoissa ja he olivat läpimärkiä.

Ja nyt he seisoivat pimeydessä, vain altaiden lempeän hehkun valaistessa tuhansia ja taas tuhansia sukusoluja, jotka nousivat pintaan valmiina kerättäviksi heidän omin käsin. Ensisilmäyksellä ne näyttivät pieniltä punaisilta pisteiltä, mutta paikalla olleet tiedemiehet, vapaaehtoiset ja iloiset luonnonsuojelijat näkivät paljon enemmän – työn huipentuman, joka laajentaa korallien lisääntymistieteen rajoja. Ja toivoa tulevaisuudelle.

Seuraa Coral Spawning Internationalin ja Nature Seychellesin kanssa tekemämme työn edistymistä täältä: KATSO.