Tulostetun kuvan merkitys: valokuva ei ole valmis ennen kuin se on kädessä
Meeri Koutaniemi kasvoi valokuvaajana filmikameran ja pimiön parissa. Se tausta näkyy edelleen siinä, miten hän suhtautuu kuvaan – ja erityisesti siihen, milloin kuva on valmis.
”Mulle valokuva on olemassa vasta kun se on edessäni tai käsissäni konkreettisena kuvana. Valokuvan katsominen näytöltä on mulle luonnosvaihe – se ei kerro vielä valokuvan todellista luonnetta. Todellinen luonne tulee esille valokuvan suhteesta materiaan, eli vasta kun se on nähtävissä paperissa.”
Tulostimen myötä Koutaniemi kokee palanneensa siihen mitä rakastaa eniten.
”Nyt olen periaatteessa palannut siihen maailmaan, jossa pääsen näkemään valokuvan syntymisen printiksi, konkreettiseksi esineeksi asti. Se tuntuu tosi lämpimältä ja nostalgiselta. Vaikka ei tarvitse enää työskennellä litkuhöyryjen keskellä, olen silti sen konkretian ja valokuvan äärelle pysähtymisen kanssa hyvin vahvasti läsnä.”
Tulostaminen on monipuolisesti mukana työskentelyprosesseissa. Koutaniemi on julkaissut uransa aikana yhdeksän valokuvakirjaa, ja hän kertoo, kuinka konkreettiset printit ovat aina olleet keskeisiä kirjan kokonaisuuden rakentamisessa.
”Printtaamalla nähdään valokuva konkreettisena. Niitä voidaan asettaa isolle pöydälle ja manuaalisesti vaihdella keskenään – rytmittämään, luomaan jännitettä, luomaan tarinan kaarta. Printillä on kaikkein maaginen ulottuvuus: se vasta näyttää tarinankerronnallisesti valokuvan voiman.”
Ja lopulta kyse on myös siitä, mitä valokuva voi antaa toiselle ihmiselle.
”Olen 20 vuotta antanut valokuvaamilleni ihmisille printtejä lahjaksi heistä itsestään. Joissakin päin maailmaa se on saattanut olla jopa ensimmäinen valokuva kuvatusta itsestään. Se reaktio on käsinkosketeltavan taianomainen.”