Varautuminen kyberturvallisuutta ja tietosuojaa koskevien säädösten noudattamiseen

Canonin toteuttamassa tutkimuksessa selvisi, että IT-johtajat arvioivat tietoturvan yhdeksi kolmesta haastavimmista ja eniten aikaa vievistä vastuualueistaan viimeisten viiden vuoden aikana.

Itse asiassa tietoturva (33 %) arvoitiin suurimmaksi haasteeksi heti vaatimustenmukaisuuden jälkeen (25 %). Näin ollen tietoturva pysyy keskeisenä huolenaiheena säännösten noudattamisvelvoitteiden ja teknologisen monimutkaisuuden kasvaessa jatkuvasti.

Sääntelyä laajennetaan jatkuvasti, kun EU ja kansalliset hallitukset tiukentavat kyberturvallisuusdirektiivejä ja laajentavat niiden soveltamisen koskemaan yhä useampia aloja. Tämä tarkoittaa, että yhä useammilta organisaatioilta odotetaan tehokasta riskienhallintaa, kykyä reagoida poikkeustilanteisiin, toimitusketjun valvontaa ja kriisinkestävyyden suunnittelua.

Vuonna 2026 uusi sääntelymuutos siirtyy valmistelusta käytännön toteutukseen. DORA-säädökset ovat olleet voimassa tammikuusta 2025 lähtien, ja ne velvoittavat finanssialan toimijoita parantamaan ICT-riskien hallintaa, toimintavarmuuden testausta, poikkeamien raportointia sekä kriittisten kolmansien osapuolten valvontaa. EU:n Kyberkestävyyssäädös on myös siirtymässä toteutusvaiheeseen: syyskuusta 2026 alkaen digitaalisia elementtejä sisältävien tuotteiden valmistajien on ilmoitettava havaituista haavoittuvuuksista ja vakavista tietoturvaloukkauksista ennen kuin asetus tulee laajemmin sovellettavaksi joulukuusta 2027 alkaen. Nämä virstanpylväät varmistavat, että vaatimustenmukaisuus pysyy hallitusten prioriteettina vielä vuosia.

NIS2 on myös keskeinen osa tätä muutosta. Tällä uudella kyberturvallisuusdirektiivillä pyritään edelleen parantamaan kyberkestävyyttä EU:ssa asettamalla tiukemmat riskienhallintaa ja häiriötilanteiden ilmoittamista koskevat velvoitteet, sekä tehostamalla sääntelyn valvontaa ja asettamalla ylimmän johdon suurempaan vastuuseen. Jäsenvaltioiden jatkaessa kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa, kansainvälisten organisaatioiden on seurattava tarkasti paikallisia vaatimuksia.

Nykyhaasteisiin vastaaminen ja jatkuvasti muuttuvaan tietoturvaympäristöön sopeutuminen onnistuu parhaiten tekemällä yhteistyötä sellaisen kumppanin kanssa, jolla on asiantuntemusta ja ratkaisut, joiden avulla yrityksen toiminnot voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Huomioimalla seuraavat osa-alueet, yritykset voivat valmistautua uusiin ja tuleviin säännöksiin, välttää mahdollisesti kalliit muutokset juuri ennen määräaikojen voimaantuloa ja omaksua ennakoivan lähestymistavan tietoturvaan.

Liiketoiminnan on ymmärrettävä sitä lainsäädäntöä, joka koskee omaa organisaatiota, sen toimialaa ja toiminta-alueita. Tähän tulisi sisältyä laki-, vaatimustenmukaisuus- ja tietoturva-asiantuntijoiden kuuleminen, jotta ymmärretään paitsi suorat velvoitteet myös laajemmat vaikutukset tuotteisiin, palveluihin, toimittajiin ja sisäisiin prosesseihin.

On myös tärkeää ottaa käyttöön kehittyvän lainsäädännön, kansallisten täytäntöönpanoaikataulujen sekä sääntelyä koskevien suuntaviivojen jatkuva seuranta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sisäisesti asiantuntijatiimin kautta tai hyödyntämällä asiantuntijatoimittajaa, jolloin organisaatiot voivat ennakoida tulevia vaatimuksia ja sopeutua niihin, ennen kuin määräajoista tulee kiireellisiä.

Toimiakseen muuttuvassa sääntely-ympäristössä tietoturvatiimien olisi hyvä laajentaa asiantuntemustaan joko palkkaamalla asiantuntijoita tai kouluttamalla olemassa olevia työntekijöitä tietoturvavaatimusten noudattamisessa, lainsäädännön tulkinnassa, riskienhallinnassa ja tietoturvatoimenpiteiden toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Tämä voi vaikuttaa resursseihin, henkilökuntaan ja budjetteihin sen mukaan, miten paljon mukautusta tarvitaan.

IT-tiimien on luotava selkeät prosessit haavoittuvuuksien hallintaan, korjauspäivitysten asentamiseen, tietomurtojen käsittelyyn, toimintavarmuuden testaukseen ja tietomurtojen ilmoittamiseen. Nämä prosessit on dokumentoitava ja niitä on testattava ja tarkistettava säännöllisesti. Näin voidaan varmistaa, että ne täyttävät esimerkiksi NIS2-, DORA- ja Kyberkestävyyssäädöksen vaatimukset. Organisaatiot voivat myös tarvittaessa joutua investoimaan lisäohjelmistoihin, valvontaominaisuuksiin ja jatkuviin palveluihin, jotka tukevat näitä prosesseja ajan myötä.

Vaikka toimittajat ovat organisaatiosi ulkopuolella, niiden tietoturvatilanteella, raportointiprosesseilla ja resilienssikyvyllä voi olla silti olla suora vaikutus riskialtistukseesi. On tärkeää olla yhteydessä toimittajiin, ymmärtää heidän tietoturvakäytäntönsä, tarkistaa heidän sopimusvaatimuksensa ja tehdä tarkistusarviointeja. Näin varmistetaan, että ne vastaavat oman organisaation vaatimustenmukaisuusstandardeja.

Vaikka jotkin tietoturvapoikkeamat voivat vaikuttaa merkittävästi liiketoimintaan, on tärkeää että työntekijät ilmoittavat havaitsemistaan riskeistä nopeasti ja että organisaatiossa rohkaistaan avoimeen raportointiin. Selkeät eskalaatioprosessit, henkilöstön tietoisuus ja avoin raportointi auttavat organisaatioita oppimaan tapahtumista, noudattamaan ilmoitusaikoja ja vahvistamaan valvontatoimia ilman syyllistävää kulttuuria.

Kehittyvät säädökset ovat myönteinen asia sekä kuluttajille että koko tietoturva-alalle. Ne auttavat luomaan yrityksille tietoturvallisemman, kestävämmän ja läpinäkyvämmän digitaalisen toimintaympäristön. Vaikka tämä voi aiheuttaa aluksi lyhyen aikavälin investointeja ja operatiivisia ponnisteluja, pitkällä aikavälillä säädöksiin mukautuminen ja niihin liittyvä ennakoiva lähestymistapa tuovat merkittäviä etuja.