Valmistautuminen vuoden 2025 kyberturvallisuutta ja tietosuojaa koskeviin säädöksiin

Canonin toteuttamassa tutkimuksessa selvisi, että IT-johtajat arvioivat tietoturvan yhdeksi kolmesta haastavimmista ja eniten aikaa vievimmistä vastuualueistaan viimeisten viiden vuoden aikana.

Itse asiassa tietoturva (33 %) arvoitiin suurimmaksi haasteeksi heti vaatimustenmukaisuuden jälkeen (25 %). Näin ollen tietoturva pysyy keskeisenä huolenaiheena säännösten noudattamisvelvoitteiden ja teknologisen monimutkaisuuden kasvaessa jatkuvasti.

Sääntely lisääntyy koko ajan, koska sekä EU:n tasolla että kansallisella tasolla annetaan uusia säädöksiä tietoturvan tehostamiseksi. Uusien säädösten voimaantulon seurauksena lainsäädäntöä sovelletaan useammille toimialoille, ja raportointi- ja tietoturvavelvoitteet lisääntyvät.

Koska "sääntelymyllerys” jatkuu koko ajan, on tärkeää laatia suunnitelma tulevaisuuden varalle ja tarttua ripeästi uusiin haasteisiin. Jotkin säädökset edellyttävät kiireellisiä toimia, kuten digitaalista häiriönsietokykyä koskeva säädös (DORA), jonka soveltaminen aloitettiin vuoden 2025 alkupuolella. Se edellyttää häiriönsietokyvyn testausta ja seurantaa, mikä vaikuttaa sekä yrityksiin että asiakkaisiin. Kyberkestävyyssäädös puolestaan astuu voimaan asteittain vuosina 2026 ja 2027, minkä johdosta vaatimustenmukaisuus on tulevinakin vuosina prioriteetti.

NIS2 -direktiivi (verkko- ja tietojärjestelmät) on myös tärkeä säädös. Tällä uudella kyberturvallisuusdirektiivillä, jatkona NIS-direktiiville, pyritään parantamaan kyberkestävyyttä EU:ssa asettamalla tiukemmat riskienhallintaa ja vaaratilanteiden ilmoittamista koskevat velvoitteet sekä tehostamalla sääntelyn valvontaa.

Nykyisiin haasteisiin vastaaminen ja jatkuvasti muuttuvaan tietoturvaympäristöön sopeutuminen onnistuu parhaiten tekemällä yhteistyötä sellaisen kumppanin kanssa, jonka asiantuntemuksen ja ratkaisujen avulla yrityksen toiminnot voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Yrityksissä voidaan varautua uusiin ja kehittymässä oleviin säädöksiin, millä vältetään mahdollisesti kalliit toimintoja koskevat muutokset säädösten täytäntöönpanon lähestyessä, ottamalla huomioon seuraavat näkökohdat ja kehittämällä tietoturvaa ennakoivasti.

Yrityksillä on oltava selkeä ymmärrys lainsäädännöstä, jota sovelletaan kyseiseen liiketoimintaan ja toimialaan sekä paikallisella alueella. Tämän vuoksi on tärkeää konsultoida alaan perehtyneitä lakiasiantuntijoita. Näin organisaatiot voivat ymmärtää paremmin säädösten vaikutukset ja laajemmat seuraukset liiketoimintaansa.

On myös tärkeää ottaa käyttöön kehittyvän lainsäädännön sekä sääntelyä koskevien suuntaviivojen jatkuva seuranta. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi sisäisen tiimin kautta tai hyödyntämällä asiantuntijatoimittajaa, jolloin organisaatiot voivat ennakoida tulevia vaatimuksia ja sopeutua niihin ennakoivasti.

Sopeutuminen kehittyvään sääntely-ympäristöön voi edellyttää myös tietoturvatiimien laajentamista esimerkiksi palkkaamalla tai kouluttamalla henkilöstöä, joka on erikoistunut tietoturvavaatimusten noudattamiseen, lainsäädännön tulkitsemiseen ja tietoturvan valvontatoimenpiteiden toteuttamiseen. Tämä voi vaikuttaa resursseihin, henkilökuntaan ja budjetteihin sen mukaan, miten paljon mukautusta tarvitaan.

IT-tiimien on lisäksi laadittava selkeät prosessit haavoittuvuuksien raportointia ja korjaamista sekä poikkeamiin reagoimista ja tietovuotoilmoituksia varten NIS2 -direktiivin mukaisesti. Nämä prosessit ovat välttämättömiä, ja ne on dokumentoitava ja tarkistettava säännöllisesti vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Organisaatiot voivat myös joutua investoimaan lisäohjelmistoihin ja kattavampiin teknologioihin näiden prosessien tukemiseksi.

Vaikka toimittajat eivät ole osa organisaatiota, niiden prosesseilla ja sillä, miten ne noudattavat raportointivaatimuksia, voi olla suoria vaikutuksia organisaatioon. On tärkeää olla yhteydessä toimittajiin, ymmärtää heidän tietoturvakäytäntönsä ja tehdä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että ne vastaavat organisaation vaatimustenmukaisuusstandardeja.

Vaikka jotkin tietoturvapoikkeamat voivat vaikuttaa merkittävästi liiketoimintaan, on tärkeää, että työntekijät ilmoittavat havaitsemistaan riskeistä ja että organisaatiossa vahvistetaan avoimen raportoinnin kulttuuria. Kun työntekijöitä kannustetaan sisäiseen raportointiin ilman pelkoa seuraamuksista, organisaatiossa voidaan oppia virheistä ja ottaa käyttöön parannettuja prosesseja.

Uudet ja kehittymässä olevat säädökset ovat myönteinen seikka sekä kuluttajien että koko tietoturva-alan kannalta, ja niiden ansiosta yritykset voivat toimia turvallisemmassa ja läpinäkyvämmässä digitaalisessa ympäristössä. Vaikka nämä haasteet voivat aiheuttaa aluksi kustannuksia, pitkällä aikavälillä säädöksiin mukautuminen ja niitä koskevan ennakoivan lähestymistavan omaksuminen tuovat merkittäviä etuja.