Ulla Lohmann

15 vuoden ajan yksi tietty kuva kiehtoi Ulla Lohmannia lakkaamatta. Seikkailijakuvaaja Simon Carterin vuonna 1995 ottamassa otoksessa häntä kiinnosti ”erikoinen ja hyvin hauraan näköinen kivipylväs keskellä valtamerta”. Kyseessä oli Tasmanian Cape Hauyssa seisova 65 metriä korkea Totem Pole -kivipaasi.

Niemimaan etelälaidalla sijaitseva niemenkärki on Ullan sanoin ”aivan maailman reunalla”. Se on viimeinen pala maata ennen aavana tyrskyävää merta, joka jatkuu aina Etelämantereelle saakka.

Splinter of Rock
Grasslands

Tikkumainen kallio on yksi haastavimmista paikoista kiivetä – ja yksi ainutlaatuisimmista paikoista ottaa valokuvia. Se oli vuosia saksalaisen seikkailijakuvaajan pakkomielle. Hän halusi valloittaa sen ja ikuistaa sen kamerallaan. ”Totem Pole kutsui minua seikkailuun”, Ulla kertoo. ”Minua kiehtoi sen kaukaisuus, eristyneisyys ja haastavuus.”

Kyse ei ollut ainoastaan kutkuttavasta kiipeilykokemuksesta, vaan myös Ullan valokuvaajan vaistot vetivät häntä Totem Polen puoleen.

”Halusin tavoittaa kivimuodostelman haurauden. Näyttää kuin se voisi murentua hetkenä minä hyvänsä.”

”Haaveilin paikasta vuosia katsellen karttoja ja valokuvia. Kun sain tilaisuuden matkustaa Tasmaniaan, minun oli pakko tarttua siihen.”

Ulla panosti valmistautumiseen. Valokuvaamiseen hänen valintansa oli Canonin EOS 5D Mark IV -kamera, jossa yhdistyvät monipuolisuus, luotettava suorituskyky ja vankka rakenne.

”Luonnossa ei ole mahdollisuutta uudelleen kuvaamiseen”, Ulla sanoo. ”Kameran on kestettävä koviakin olosuhteita ja oltava mahdollisimman monipuolinen.”

5D Mark IV -kameran tinkimättömän kuvanlaadun ja edistyneen tarkennus- ja mittaustekniikan ansiosta aikaa ei mene oikeiden asetusten löytämiseen. Kestävä sääsuojattu runko puolestaan tekee kamerasta sopivan myös haastaviin olosuhteisiin.

”Valokuvaaja joutuu usein taistelemaan vaikeita olosuhteita ja omia rajojaan vastaan”, Ulla toteaa. ”Haastavissakin olosuhteissa voi kuitenkin ottaa upeita kuvia. 5D Mark IV antaa uusia mahdollisuuksia.”

Ulla koetteli omia fyysisiä rajojaan treenaamalla Totem Polen valloitusta varten miehensä Bastin opastuksella. Hän harjoitteli seinäkiipeilyä ja vuorikiipeilyä Alppien rinteillä, kunnes oli valmis toteuttamaan unelmansa. Heti alusta lähtien Totem Pole oli kuitenkin hyvin vihamielinen.

Kivipylvään juurelle pääsee ainoastaan laskeutumalla köydellä alas rantakalliota. Aallot ja tuuli piiskaavat pylvästä jatkuvasti, eikä siinä ole juuri lainkaan jalan- tai kädensijoja kiipeilijälle.

Tasman Peninsula Cliffs
Tasman Alpine Cliff

”Katsoin kivipylvästä ja ajattelin, että en todellakaan voi mennä tuonne”, Ulla muistelee. ”Valtameri kuohuu jalkojen alla, aallot pauhaavat, tuuli puhaltaa voimakkaasti ja alussa kallio on todella liukas. Pito on todella huono ja kiipeäminen vaikeaa. Alussa ei voi välttää kastumista, ja joka kerta kun aallot lyövät päälle, kastuu vieläkin märemmäksi”.

Kaikesta huolimatta Ulla onnistui kiipeämään petollista kalliota pitkin etsimällä piilossa olevia kallionkoloja, halkeamia ja ulokkeita, joista pitää kiinni. Ullan kiivetessä huippua kohti tunnit vierivät ja aurinko alkoi laskea. Yhtäkkiä kiipeilijäkaksikko joutui kuitenkin pulaan,

kun kärjessä kiivennyt Basti liukastui ja loukkasi jalkansa. He alkoivat arvioida vamman vakavuutta, ja Ullasta tuntui, että hän oli menettämässä unelmansa.

”Käsivarteni jännittyivät paikoilleen ja kämmeneni vuosivat verta – yritin vain pitää itseni kasassa”, hän kertoo. ”Jopa Bastin perässä kiipeäminen oli haastavaa, ja tiesin, etten ikinä selviäisi yksin. Kaiken lisäksi meidän oli kiivettävä viimeinen ja kaikista vaarallisin matka iltahämärässä. Mutta en halunnut antaa periksi. Tiesin, että voin ylittää itseni”.

Leidenschaft
Campfire

Kaksikko lähti viimeiselle osuudelle Bastin jalka sidottuna. Lopulta Ulla saavutti huipun – mustelmilla, verillä ja lopen uupuneena. Hän oli toteuttanut jo toistakymmentä vuotta kestäneen haaveensa ja ikuisti hetken kamerallaan.

”Katsoin alas ja näin hurjana vellovan valtameren. Sitten katsoin ylös ja näin avarana aukeavan taivaan. Tunsin yhtäkkiä suunnatonta vapautta”, Ulla kertoo. ”Olin saavuttanut unelmani. Olin tehnyt siitä mahdollista. Kaikkien vaikeuksien jälkeen olin yhtäkkiä huipulla.”

”Saksaksi intohimo on Leidenschaft, mikä tarkoittaa kärsimyksen kautta syntyvää. Omien rajojeni kokeileminen saa minut tuntemaan, että olen todella elossa. Rakastan itseni haastamista, ja Totem Polen valloittaminen oli todellakin sitä.”

Ulla Lohmann: The Totem Pole. Conquered. Captured. Celebrated.

Kirjoittaja Ulla Lohmann


Ulla Lohmann
Ulla Lohmann
Valokuvaaja

Ulla kertoo, miksi valitsee Canonin EOS 5D Mark IV -kameran

”Hyvästä laitteistosta ei ole hyötyä, ellei siitä saa kaikkea irti. Valokuvaajat tapaavat sanoa: ”Paras kamera on se, jota käytät – ei se, joka on kameralaukussasi”. 5D Mark IV-kamera on todellakin tehty käyttöä varten.”

”Jos ei puhuta teknisistä ominaisuuksista, niin minulle tärkeimpiä tekijöitä ovat sääsuojaus ja kestävyys. Kameran pitää kestää trooppisia sadekuuroja, vuorikiipeilyssä sattuvia kolhuja sekä erittäin kylmiä ja kuumia olosuhteita. Tähän mennessä 5D Mark IV on kestänyt kaikki koettelemukset! Ääriolosuhteissa on myös tärkeää, että kosketusnäyttöä voi käyttää käsineet kädessä.”

”Myös 5D Mark IV -kameran suuri ISO-arvo eli valoherkkyys osoittautui matkallani tärkeäksi – tosin yllättävästä syystä. Olin unohtanut ottaa taskulampun mukaan, mutta säätämällä kameran ISO-arvon korkeaksi saatoin nähdä missä olen.”