Ajankohtaista ja ajatonta – heittäydy mustavalkokuvauksen luovaan maailmaan

Hyvät mustavalkokuvat ovat ajattomia tavalla, jota värikuvilla ei ole mahdollista saavuttaa. Lisäksi niissä on draamaa, tunnetta ja intohimoa. Siksi mustavalko-otokset ovat aina suosittuja muotokuvauksessa ja hääkuvauksessa. Mustavalkoisuus voi myös korostaa muotoja, pintoja, sävyjä ja yksityiskohtia kauniisti, joten se sopii mainiosti moniin muihinkin tarkoituksiin, kuten maisema-, arkkitehtuuri-, toiminta- ja urheilukuvaukseen.

Koska olemme tottuneet tarkastelemaan maailmaa värillisenä, vaikuttavien mustavalkokuvien ottaminen voi kuitenkin tuntua välillä haasteelliselta. Seuraavien asiantuntijavinkkien avulla opit taitavammaksi mustavalkokuvaajaksi.

Mustavalkokuvia on mahdollista tuottaa kahdella tavalla: voit ottaa kuvat värillisinä ja muuntaa ne mustavalkoisiksi jälkikäsittelyssä, tai voit valita mustavalkoasetuksen kameran Kuvatyyli-valikosta, jolloin näet jo kameran nestekidenäytöltä tai etsimestä, miltä kuva näyttää.

Kannattaa muistaa, että kaunis värillinen kuva ei välttämättä toimi yhtä hyvin mustavalkoisena – ja päinvastoin. Esimerkiksi punaiset kukat hohtavat värikuvassa upeasti vihreää taustaa vasten. Jos samaa näkymää kuvaa mustavalkoisena, voi olla, että punaisen ja vihreän harmaansävyt lähes sulautuvat toisiinsa.

Harjoittelun kautta oppii näkemään kohteet mustavalkoisin silmin, mutta oppimista voi myös nopeuttaa. Tulet huomaamaan, että mustavalkoisiin kuviin tarvitaan vahvempi kontrasti kuin värikuviin. Kuvaa sama kohde kaksi kertaa, ensin värillisenä ja sitten mustavalkoisena, ja vertaile kuvia.

RAW-muoto sopii mustavalkokuvaukseen, koska RAW-kuvia voi käsitellä Canonin Digital Photo Professional (DPP) ‑ohjelmalla monipuolisemmin kuin JPEG-muotoisia kuvia. RAW-kuvissa myös kaikki väritiedot säilyvät, vaikka kuvaisitkin mustavalkoisena.

• Käytä pientä aukkoa ja mahdollisimman pientä ISO-arvoa
• Tarkista kameran histogrammit
• Kokeile erilaisia suotimia
• Kuvaa RAW-muodossa ja tutustu kameran asetuksiin
• Korosta mustavalkokuvien kontrastia

Mustavalkokuvausta suositaan usein häissä, sillä mustavalkoisuus voi korostaa tunteita ja draamaa. Lisäksi se auttaa kiinnittämään huomion ilmeisiin sekä korostamaan keskeisten elementtien – kuten vihkisormusten, kenkien, morsiamen puvun ja jopa tapahtumapaikan – yksityiskohtia ja muotoja.

Mustavalkokuvaus sopii hyvin muotokuvien ottamiseen. Syynä voi olla se, että monet viimeisten noin sadan vuoden aikana otetuista tunnetuista muotokuvista ovat mustavalkoisia, joten olemme tottuneet tyyliin. Varsinkin kohteen valaiseminen sivulta tekee kuvasta vaikuttavan, sillä se korostaa valon ja varjon kontrastia.

Monissa maisemakuvissa on keskeisessä roolissa kirkkaan sininen taivas tai laskevan auringon lämpimän punainen värikirjo. Myös luontokuvien keskiössä ovat usein eläinten ja luonnon runsaat värit. Mustavalkoiset maisemakuvat luovat erilaisen, usein synkän ja dramaattisen tunnelman, kun taas mustavalkoisilla luontokuvilla voidaan korostaa eläinten, hyönteisten ja kasvien kauniita yksityiskohtia.

On oma taitonsa osata valita kuvat, joista kannattaa tehdä mustavalkoisia. Värit poistamalla on tarkoitus tuoda kuvaan jotain lisää. Mieti siis aina, miten kuva paranisi mustavalkoisena.

Etsi kuvia, jotka herättävät mielenkiinnon muulla tavoin kuin väreillä tai joissa värit vievät huomion pois kohteesta. Maisemaotokset, joissa valo ja varjo luovat tietynlaisen tunnelman, ovat tarkoitukseen omiaan, sillä mustavalkoisuuden luoma dramaattinen kontrasti korostaa vaikutelmaa. Luontokuvaajien kannattaa kiinnittää huomiota kuvioihin ja yksityiskohtiin, jotka nousevat keskiöön, kun värit poistetaan. Tällaisia voivat olla vaikkapa vanhan puun kaarna tai linnun kauniit höyhenet.

Maisemista saa hienoja mustavalkokuvia varsinkin silloin, kun näkymässä ei ole juuri värejä – kun keskiössä eivät ole kirkkaanvihreät niityt tai punaisen ja keltaisen sävyissä hehkuvat kukat. Silloin voi keskittyä lehdettömien puiden, kiviseinien ja rakennusten muotoihin. Kuvan tärkeimmiksi elementeiksi nousevat sommittelu ja kontrastit.

Kolmanneksen sääntö on erityisen hyödyllinen mustavalkokuvissa, joissa värit eivät vie huomiota. Säännön mukainen ruudukko näkyy Canonin peilittömien kameroiden – kuten Canon EOS RP- ja Canon EOS R6 ‑mallien – elektronisessa etsimessä, ja se voidaan ottaa käyttöön myös digitaalisten EOS-järjestelmäkameroiden Kuvaus näytöllä ‑tilassa. Vaikutelman vahvistamiseksi pääkohde kannattaa sijoittaa kohtaan, jossa jotkin pysty- ja vaakasuuntaisista viivoista leikkaavat toisensa.

Arkkitehtuurikuvat ovat usein mustavalkoisia, jotta rakennusten muodot korostuvat. Mustavalkoisissa kuvissa on vahvempi kontrasti kuin värikuvissa, mikä sopii hyvin arkkitehtuurisille kohteille. Arkkitehtuuriset kuvat otetaan usein aikaisin aamulla – osittain siksi, että silloin on vähän liikennettä ja ihmisiä, mutta osittain myös siksi, että matalalla paistava aurinko luo oivallisen valaistuksen. Matala valo saa aikaan pitkiä varjoja ja mielenkiintoisia pintoja osuessaan karkeaan kiveen tai betoniin. Tunnelman ohella mustavalkoisuus korostaa usein myös tekstuureja.

Yöllä kuvattaessa kannattaa kokeilla ottaa sekä mustavalkoisia että värillisiä kuvia. Usein katuvalojen kultainen loiste tai täysikuun hohde tuovat näkymään eloa. Toisaalta kohteen pinnat ja kuviot näkyvät paremmin mustavalkoisena. Kun tahdot korostaa vahvoja muotoja sekä valoa ja varjoja, voit mustavalkoisuudella välttää värilämpötiloiltaan erilaisten valonlähteiden aiheuttamat ongelmat.

Urheilu- ja toimintatilanteissa on usein runsaasti värejä, ja pääkohde saattaa hukkua näkymään. Mustavalkoisuus häivyttää häiriötekijöitä ja korostaa ihmisten ilmeitä.

Kontrastikkaat näkymät toimivat hyvin mustavalkoisina. Kirkkaassa auringonvalossa otetuissa kuvissa on syviä varjoja ja erittäin kirkkaita kohtia. Mustavalkoisina ne ovat edukseen, ja vaikutelmaa voidaan korostaa jälkikäsittelyssä, jolloin kuvista tulee dramaattisia.

Mustavalkokuvauksessa kuvien sävyjä muutetaan usein suotimilla. Esimerkiksi keltaiset ja punaiset suotimet imevät sinistä valoa, jolloin sininen taivas näyttää kuvassa tummemmalta.

Tämä tekee maisemasta dramaattisemman ja lisää kontrastia valkoisten pilvien ja taivaan välillä. Monien Canon EOS -digitaalikameroiden kuva-asetuksista voi myös valita suodintehosteita. Tarjolla on keltainen, punainen, oranssi ja vihreä tehoste, joilla yksivärisen kuvan sävyjä voi muuntaa kuin käytössä olisi vastaava suodin. Kirkkaampina tai tummempina tietyt värit korostuvat

Dramaattisissa mustavalkokuvissa on usein suuri kontrasti. Jotta yksityiskohdat säilyvät niin kirkkaissa kuin tummissakin kohdissa, on tärkeää, että kameran dynaaminen alue on suuri. Täyden kennokoon kameroiden dynaaminen alue on megapikselimäärästä riippumatta yleensä parempi kuin APS-C-mallien, joten esimerkiksi Canon EOS RP, EOS R6 ja EOS 6D Mark II sopivat tarkoitukseen hyvin. Pienempikennoisillakin kameroilla, kuten Canon EOS M50 Mark II- ja PowerShot G7 X Mark III ‑malleilla, on silti mahdollista saada loistavia mustavalkokuvia.

Kaikilla näillä kameroilla voidaan kuvata RAW-muodossa 14 bitin värisyvyydellä. Tällöin dynaaminen alue on merkittävästi parempi kuin 8 bitin JPEG-tilassa, joten kirkkautta ja kontrastia voidaan säätää huomattavasti enemmän esimerkiksi DPP-ohjelmalla.

Kaikissa mainituissa kameroissa on mustavalkokuva-asetus, jonka kanssa voidaan käyttää digitaalisia suotimia, kuten keltaista, oranssia, vihreää tai punaista tehostetta. Ne korostavat esimerkiksi pilvisen taivaan kontrastia ja dramatiikkaa. Tarjolla on myös sävytystehosteita, kuten vanhahtavan ilmeen luova seepiatehoste. Peilittömissä kameroissa on se hyvä puoli, että suodin- ja sävytystehosteita voidaan esikatsella etsimessä kuvauksen aikana. Kuvaus näytöllä ‑tilassa esikatselu onnistuu myös digitaalisen järjestelmäkameran takanäytöltä.

Kaikkien peilittömien ja peilillisten digitaalisten EOS-järjestelmäkameroiden kanssa voidaan käyttää kulloinkin tilanteeseen parhaiten sopivaa objektiivia. Zoom-objektiiveilla, joista esimerkkeinä mainittakoon Canon RF 24–105mm F4–7.1 IS STM ja RF 24–105mm F4L IS USM, pystyy kuvaamaan eripituisilla polttoväleillä vaihtamatta objektiivia. Valovoimaisemmat kiinteäpolttoväliset objektiivit, kuten Canon RF 35mm F1.8 MACRO IS STM, RF 50mm F1.8 STM ja RF 85mm F2 MACRO IS STM, mahdollistavat kuitenkin lyhyemmät valotusajat hämärässä kuvattaessa nostamatta ISO-arvoa yhtä paljoa. Tällöin liikkeen saa pysäytettyä paremmin, kohina pysyy minimissään ja mustavalkokuvat näyttävät paremmilta. Lisäksi syväterävyysalue voidaan pitää kapeampana, jolloin pääkohde erottuu paremmin eikä tausta vie huomiota.

Vaikuttavissa mustavalkokuvissa on usein pieniä yksityiskohtia ja kauniita tekstuureja. Jotta ne säilyvät myös käsivaralta kuvattaessa, tehokas kuvanvakautus voi olla tarpeen. Kaikissa edellä mainituissa Canonin IS-objektiiveissa on optinen kuvanvakain, kun taas kahdessa Macro IS ‑objektiivissa on ”hybridikuvanvakain”, joka on tehokkaampi lähikuvauksessa. Canon EOS R6 ‑kamerassa puolestaan on viisisuuntainen kameransisäinen kuvanvakain (IBIS), joka mahdollistaa parhaimmillaan 8 askeleen kuvanvakautuksen yhteensopivien objektiivien kanssa. Lisäksi EOS R6 ‑mallin edistyksellinen automaattitarkennusjärjestelmä tuottaa terävät kuvat haastavissakin tilanteissa.

Teksti: Matthew Richards