Mitkä kuvaamistrendit muovaavat vuotta 2021?

London, UK, 4ᵗʰ December 2020 – 2020 has been an unprecedented year. How we live, work and interact has fundamentally changed and the repercussions of 2020 will be felt for years to come. So, with unpredictability and uncertainty set to remain key fixtures in people’s lives but with hope now on the horizon, what does this mean for the world of imaging? Looking ahead, Canon Europe has identified five key trends set to shape what we see in 2021.

2020 on ollut ennennäkemätön vuosi. Tapamme elää, työskennellä ja olla vuorovaikutuksessa ovat muuttuneet perusteellisesti, ja koronapandemian seuraukset tuntuvat vielä vuosia. Joten nyt kun arvaamattomuus ja epätietoisuus tulevat edelleen olemaan osa ihmisten elämää, horisontissa siintää myös toiveikkuus. Miten tämä kaikki näkyy kuvaamisen maailmassa? Tulevaisuutta miettiessä Canon on tunnistanut viisi keskeistä suuntausta, jotka tulevat muokkaamaan vuotta 2021.


Havaittuja suuntauksia kommentoi Canon Euroopan markkinointijohtaja Susie Donaldson: “Vuotta 2021 katsottaessa esiin nousee useita trendejä, jotka tulevat vaikuttamaan kuvaamisen maailmaan – median kulutustavoista ja uutislähteisiin kohdistuvasta luottamuksesta menneiden aikojen nostalgiseen haikailuun. Canonilla on roolinsa näitä suuntauksia ohjaavassa tekniikassa, oli kyseessä sitten peilitön kamera tai kotitulostin. Kehitämme innovatiivisia työkaluja, jotka auttavat käyttäjiä toteuttamaan luovaa potentiaaliaan ja olemaan vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa.”


Nykyaikaista nostalgiaa


Nykyhetkeen haetaan lohtua menneisyydestä – mistä esimerkkeinä aiemmin tänä vuonna viraali-ilmiöksi noussut ’Me at 20’-trendi (*1) ja itsejulkaistujen pienlehtien paluu suosioon. Ihmiset kaipaavat näennäisesti yksinkertaisempien aikojen estetiikkaa. Viime vuonna, koronapandemian tiukimpien rajoitusten aikana, 80- ja 90-lukuun liittyvien Google-hakujen määrä lähes kaksinkertaistui. Tutkimukset viittaavat siihen, että nostalgian kaltaiset suuntaukset näkyvät 30 vuoden jaksoina (*2). Todennäköisesti vuonna 2021 siirrytäänkin 80-luvun nostalgiasta 90-luvulle koko loppuvuosikymmenen ajaksi. Canon odottaa, että 90-luvun nostalgiaestetiikan suosion kasvu vaikuttaa merkittävällä tavalla ensi vuoden visuaalisiin trendeihin.


Nostalgian voima on ottamiemme kuvien lisäksi ostamissamme tuotteissa, koska valokuvien tai videon tallentamiseen käytetyt laitteet yhdistävät retrotyylin edelleen uusimpiin huippuluokan ominaisuuksiin. Esimerkkinä mainittakoon taskukokoiset tulostimet, joilla saat pitkäikäisiä valokuvia suoraan älypuhelimesta. Lisäksi kuvien käsittelyyn ja muokkaamiseen käytettävät algoritmit ja suodattimet voivat imitoida menneisyyden fyysisten kuvien puutteita.


Tekoälyohjatut kuvat osaksi arkea


Vaikka tekoäly itsessään ei ole uusi ilmiö, olemme tähän mennessä nähneet vain hyvin pienen osan siitä, miten tekoäly sekä kone- ja syväoppiminen tulevat vaikuttamaan yhteiskuntaan. Vaikka inhimillistä asiantuntemusta tarvitaan edelleen, tekoälyn jatkuva kehitys kaventaa kuilua ja antaa harrastelijavalokuvaajille mahdollisuuden saada aikaan ammattitason kuvia. Canon ennakoi, että vuonna 2021 tekoälyä tukevat laitteet ja tekniikat yleistyvät arkisessa sisällön tallentamisessa. Ihmiset alkavat ymmärtää, että se antaa mahdollisuuksia ottaa upeita kuvia omista taidoista riippumatta lyhyessä ajassa ja vähällä vaivalla.


On myös odotettavissa, että tekoälyohjattujen kuvien suosio arkielämää helpottavana työkaluna kasvaa edelleen. Viimeaikaisissa havainnoissa korostui, että 62 prosenttia milleniaaleista toivoo kuvilla – ei avainsanoilla – hakemisen mahdollisuutta. Tämä ohitti kaikki muut uuteen tekniikkaan liittyvät toiveet (*3). Tämän seurauksena on odotettavissa, että Google Glassin kaltaiset laitteet ja lifeloggaaminen eli elämän jokapäiväinen tallentaminen tekevät paluun. Tuloksena olisi valtavia kuvavirtoja, joita voidaan tallentaa, koota, ymmärtää ja arkistoida. Tulevaisuudessa tekoäly saattaa esimerkiksi täyttää some-uutisvirrat meille kerätyillä kuvilla ja niihin liittyvillä viesteillä, jotka jäljittelevät omaa yksilöllistä puhe- ja kirjoitustyyliämme, sanastoamme ja persoonallisuuttamme.


Syväväärennöksen voima ja paluu kohti luottamusta


Käyttäjien luoman sisällön runsaus, kiistanalaiset sosiaalisen median algoritmit ja salaliittoteorioiden lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että tietoon kohdistuva epäluottamus on yleistynyt valtavasti. Syväväärentäminen (deepfake) on menetelmä, jossa alkuperäiseen kuvaan tai videoon yhdistetään uutta materiaalia. Ja se on vain yksi valeuutisia ja verkkohuijauksia edistävistä tekniikoista.


Samalla kun sisällöntuotannon työkalut muuttuvat, kehittyvät myös todentamistyökalut. Onkin odotettavissa palveluita ja ominaisuuksia, jotka tekevät videoista ja kuvista luotettavampia. Oli kyseessä kuvanottopaikan ja -ajan metatietojen upottaminen tai muokkaushistorian lisääminen kuviin, tekniikan kehittyminen auttaa torjumaan mediaan kohdistuvaa epäluottamusta.


Kehoneutraalisuudesta uusi kehopositiivisuus


Siinä ei ole mitään uutta, että sosiaalinen media on vaikuttanut suuresti kehonkuvaa koskeviin odotuksiin – jopa 18 prosenttia kaikista Instagram-viesteistä käyttää jonkinlaista suodatinta (*4).


Onneksi heiluri näyttää kuitenkin heilahtavan taas toiseen suuntaan. Vuosi 2020 on saanut ihmiset arvioimaan uudelleen, mikä meille todella on tärkeää. Kun tämä elämän prioriteettien uudelleenarviointi yhdistyy monimuotoisuutta, osallisuutta ja suvaitsevaisuutta edistäviin yhteiskunnallisiin muutoksiin, on kehon ulkomuodon sijaan alettu jälleen keskittyä siihen, mitä kehomme pystyy tekemään. Tätä filosofiaa kutsutaan kehoneutraalisuudeksi. Siksi Canon ennustaa, että vuonna 2021 fyysisiä saavutuksia juhlistetaan estetiikkaa enemmän ja että muokkaamattomien, erilaisuuden sallivien kuvien kysyntä kasvaa. Ja sen myötä tuotemerkit ja media jatkavat etääntymistä yhdentyyppisen kauneusihanteen ylläpitämisestä ja sosiaalisen median uutisvirrat muuttuvat autenttisemmiksi, monipuolisemmiksi ja suodattamattomammiksi.


Viimeistelty kotitoimisto ja kotitulostimen vallankumous 2.0


Sosiaaliset turvavälit ja muut koronarajoitukset ovat pakottaneet työntekijät toimistoista kotiin etätöihin ja kotona töitä tehdään ruokapöydillä, sohvilla ja sängyillä. Kaiken kaikkiaan 78 prosenttia työntekijöistä ilmoitti haluavansa työskennellä kotona ainakin ajoittain, vaikka COVID-19-rajoituksia ei olisikaan (*5).


Tilanteen pitkittyessä monet ovat nyt kuitenkin luomassa koteihinsa parempia työtiloja ja tarvitsevat tulostimia, jotka soveltuvat sekä työhön että luovaan toimintaan. Tämän seurauksena olemme toisen kotitulostusvallankumouksen partaalla. Ensimmäinen oli 1990-luvulla kotitietotekniikan yleistyessä. Hybridityötä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että yli kolme neljäsosaa brittiläisistä työntekijöistä tulostaa kotona. Tuottavammiksi itsensä kokevista työntekijöistä 64 prosenttia sanoo tulostavansa enemmän kuin aikanaan toimistossa (*6). Yhdysvalloissa 48 prosenttia yrityksistä on antanut työntekijöille omat tulostimet, ja 34 prosenttia aikoo tehdä niin (*7). Maailmanlaajuisesti kotitulostuksen ja hybridityömallien suuntaus tulee jatkumaan ensi vuonna.