Essaouira - Along Dusty Roads image

Along Dusty Roads -blogin matkakuvaajat

Emilyn ja Andrew'n muotokuva

Vinkkejä matkoilta

Monet saattavat haaveilla arjen oravanpyörästä luopumisesta ja maailman ääriin matkaamisesta. Useimmille se on pelkkää unelmaa, mutta Emily ja Andrew tekivät siitä totta.

Eräänä sateisena iltana Itä-Lontoossa pariskunta päätti seurata intohimoaan valokuvaukseen ja matkustamiseen, ja tästä syntyi Along Dusty Roads -projekti.

Juttelimme kaksikon kanssa matkustamisesta ja heidän halustaan auttaa kaltaisiaan itsenäisiä matkailijoita.

Kertoisitteko hieman itsestänne, blogistanne ja historiastanne?

Tapasimme Lontoossa deittipalvelun kautta ja ymmärsimme nopeasti, että rakastamme molemmat matkustamista ja valokuvausta. Yhteisen kiinnostuksen pohjalta kumpikin suhtautui myönteisesti muutaman vuoden mittaiseen matkaan, ja näin haaveesta alkoi tulla todellisuutta.

Along Dusty Roads syntyi vuonna 2014 yhteisenä kirjoitus- ja valokuvausalustanamme. Hankimme menoliput Meksikoon mukanamme sukkiin ahdettua käteistä, karkea matkasuunnitelma, runsaasti seikkailumieltä ja aivan liian raskas kameralaitteisto. Keksimme nimen Along Dusty Roads rähjäisessä bussissa Belizessä.

Aluksi halusimme koota blogiin käytännöllistä ja inspiroivaa sisältöä, josta olisi hyötyä muillekin matkailijoille Latinalaisessa Amerikassa. Sittemmin projektista on kehkeytynyt meille ammatti ja kanava toteuttaa intohimoisia suunnitelmiamme. Haluamme tarjota kaikenlaisille matkailijoille inspiraatiota, matkustusohjeita tai vain uusia ideoita lounastauon unelmoinnin tueksi.

Kumpi syntyy ensin, tarina vai kuva?

Se riippuu paljon paikasta, taustatutkimuksen määrästä sekä valitsemastamme näkökulmasta.

Esimerkiksi Boliviassa kiinnostuimme erilaisista alkuperäiskansojen ryhmistä ja heidän näyttävistä vaatteistaan. Kuulimme aivan Sucren ulkopuolella pidettävistä markkinoista, jonne kymmenet näyttäviin hattuihin pukeutuneet ihmisjoukot kokoontuvat joka viikonloppu. Menimme sinne varta vasten ikuistamaan tuon hetken tarinan. Marokon Essaouirassa puolestaan ihastuimme täysin yllättäen satamassa työtään tekeviin kalastajiin. Palasimme paikalle kerta toisensa jälkeen ja halusimme kuvata aina vain lisää ja lisää. Yleensä annamme paikan johdattaa meitä. Usein näkökulmaamme vaikuttavat havaitsemamme tapahtumat ja kohtaamamme ihmiset.

Miten muutitte kuvaustekniikkaanne, kun vaihdoitte Lontoon ruuhkaiset kadut Latinalaisen Amerikan laajempiin maisemiin?

Voi kuulostaa oudolta, mutta kumpikaan meistä ei juurikaan kuvannut Isossa-Britanniassa ennen matkaamme Latinalaiseen Amerikkaan. Olimme lähinnä ottaneet matkoiltamme kuvia, jotka ovat nyt jossain pölyisten kiintolevyjen syövereissä. Emme kuvanneet Lontoota, sillä kotiseudut eivät kiinnostaneet meitä.

Nyt ajattelemme kuitenkin toisin, ja tällä hetkellä näemme tutuimmissakin kadunkulmissa jotain uutta ja kuvaamisen arvoista. Kiinnostavia ja upeita kuvauskohteita voi löytyä kaikista arkipäiväisimmistäkin ympäristöistä.

Marrakech – Along Dusty Roads -kuva

©Along Dusty Roads

Onko teillä vinkkejä aloitteleville kuvaajille?

Opettele valotuksen, aukon, rajaamisen ja muokkaamisen perusteet. Älä juutu automaattitiloihin ja kuvaa rohkeasti raw-muodossa. Muista myös, että matkakuvaus on muutakin kuin Instagramin kiiltokuvaotoksia. Kannattaa kokeilla rohkeasti eri kuvaustapoja ja -tyylejä. Näin saat selville, mikä sinua itseäsi kiinnostaa eniten ja missä olet hyvä. Älä säilytä kuviasi yksinomaan digitaalisessa muodossa. Tulosta kuvia, jotta voit tarkastella niitä eri näkökulmista ja tuoda luomuksesi fyysiseen muotoon.

Millä tavalla pyritte löytämään vierailemanne paikan sielun ja esittämään sen kuvissa?

Kuljemme matkoillamme ympäriinsä kilometrikaupalla. Saatamme helposti eksyä kaupungin kujilla, kylissä tai kukkuloilla. Kuvaamme elämää, jota kohtaamme. Emme välttämättä havaitse kuvaushetkellä uudesta paikasta mitään tiettyä teemaa. Saatamme huomata tietyt piirteet vasta viikkojen tai kuukausien päästä kotona, kun olemme irrottautuneet kuvausympäristöstä.

On tärkeää antaa paikan kertoa oma tarinansa sen sijaan, että sitä yrittäisi sovittaa ennalta mietittyyn kertomukseen.

Matkakuvaaminen voi tuntua helpolta, mutta vaikuttavien kuvien ottaminen on haastavaa. Miten te saatte omat kuvanne erottumaan joukosta?

Instagramin maailmassa matkakuvaus tarkoittaa usein naisia hulmuavissa hameissa ja koreissa hatuissa. Paikalliset ihmiset ja sijainnit jäävät vähemmälle huomiolle. Marrakechissa useimmat turistit esimerkiksi kiertävät samat palatsit ja kylpylät ja ottavat identtisiä kuvia nähtävyyksistä. Emme voi täysin hylätä tällaisia suurta yleisöä kosiskelevia kuvia mutta päätimme jo useita kuukausia sitten seurata omaa intohimoamme ja esitellä kuvia, jollaisista itse pidämme.

Millaisia vinkkejä teillä on ihmisten kuvaamiseen matkalla?

Meiltä kysytään usein, miten kuvaamme ihmisiä ja kysymmekö luvan etukäteen vai vasta jälkeenpäin. Rehellisesti sanoen emme juuri kysele lupia. Tässä on pitkälti kauniin muotokuvan ja vaikuttavan katukuvauksen ero. Ihmisen koko ruumiinkieli muuttuu, jos hän on tietoinen kuvaustilanteesta. Tällöin myös kuvan alkuperäinen ajatus katoaa.

Katukuvauksessa on erittäin tärkeää kunnioittaa kuvauskohteita ja tiedostaa ympäristö. Huomioimme aina kuvaustilanteen, ja 90-prosenttisesti otamme kuvat lonkalta.

Onko kuvaushetken vuorokaudenajalla merkitystä?

Ehdottomasti! Usein kuvausaika erottaa hyvän ja erinomaisen kuvan. Auringonnousu tai -lasku tarjoaa usein parhaat valo-olosuhteet kuvaamiseen. Matkalla ei kuitenkaan aina ole aikaa täydellisen hetken odottamiseen, ja sääkin voi olla epäsuotuisa.

Kannattaa hakeutua kameran taakse kultaisina hetkinä aina kuin mahdollista, mutta matkabloggaajan on yhtä tärkeää muistaa, ettei matkakuvan tarvitse aina esittää auringonpaistetta tai riemukkaita elämyksiä. Sää voi olla kehno, ja välillä kuvat eivät onnistu toivotulla tavalla.

Matkasta voi nauttia muutenkin kuin kuvien kautta.

Moni unelmoi siitä, että saisi matkustaa ja samalla tienata rahaa. Millaisia vinkkejä annatte niille, jotka haluavat tehdä matkailusta ammatin?

Ensimmäinen neuvo on haastaa valheelliset mielikuvat ja selvittää asioiden todellinen laita. Lukuisat kurssit ja artikkelit kertovat, miten kuka tahansa voi ryhtyä matkabloggaajaksi noudattamalla helppoja ohjeita. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ihmiset eivät usein ymmärrä, kuinka valtavasti työtä ja onnekkaita sattumia tällä alalla tarvitaan.

Jos todella olet kiinnostunut ammattimaisesta matkabloggauksesta, opettele kirjoittamaan sujuvasti ja kehitä kuvaustaitojasi. Kysy myös itseltäsi, pidätkö kaikenlaisesta matkustamisesta. Matkailu ei ole pelkkää viiden tähden hotellien ja näyttävien uima-altaiden glamouria. Ole utelias ja suhtaudu asiaan intohimolla. Panosta aina kirjoitukseesi yhtä paljon lukijakunnan koosta riippumatta.

Quilotoa Loop, Ecuador – Along Dusty Roads -kuva

©Along Dusty Roads

Matkustusfilosofianne rakentuu kahdentoista nauttimista, hyväksyntää ja rajojen ylittämistä korostavan teeman ympärille. Kertoisitteko aiheesta tarkemmin?

Matkustusfilosofiamme perustuu sen ymmärtämiseen, että koemme matkoillamme maailman upealla ja ainutlaatuisella tavalla riippumatta siitä, kuinka kiinnostuneita muut ovat kokemuksistamme. Kaikki kokemamme hetket, paikat ja elämykset ovat meidän omiamme.

Pohjimmiltaan matkustus on myös etuoikeus, emmekä saa unohtaa sitä.

Kertoisitteko jonkin suosikkihetkenne, jonka olette ikuistaneet kuviin?

Eräs tapahtuma Ecuadorissa nousee ylitse muiden. Oli viimeinen päivä viisipäiväisellä vaelluksellamme Andien Quilotoa Loopissa. Emily oli flunssassa, ja jalkamme olivat rakoilla. Meidän piti päästä viimeiset kilometrit rekan kyydissä ja jatkaa sitten bussilla kohti Latacungaa. Rekan lähtö siirtyi kuitenkin neljällä tunnilla, joten päätimme jatkaa jalan. Tuntia myöhemmin eteemme keskelle tietä lennähti jalkapallo, jota seurasi kaksi 5–6-vuotiasta lasta. Olimme kyläkoulun vieressä.

Tuon iltapäivän tunnit vietimme näiden lasten ja heidän opettajiensa kanssa. Pelasimme jalkapalloa, puhuimme espanjaa, kerroimme tarinoita ja opetimme heitä kuvaamaan kameroillamme. Uskoaksemme heistä kukaan ei ollut aiemmin käyttänyt kameraa. He ottivat innoissaan kuvia toisistaan ja nauroivat kuville. Tämä on yksi suosikkimuistoistamme Latinalaisesta Amerikasta ja ylipäänsä ikimuistoisimpia matkakokemuksiamme.

Mikä on tärkein kuvausvarusteenne matkoillanne?

Se on ehdottomasti Canon EF 50mm f/1.4 -objektiivi, jonka kuvanlaatu on huippuluokkaa. Kuvaustilanteet ovat usein todella nopeita, ja kiinteäpolttovälisen objektiivin ansiosta voi tietää kaiken aikaa, millaisia kuvia saa mistäkin kohtaa. Nopea sommittelu ja kuvausetäisyyden arviointi on erityisen tärkeää lonkalta kuvatessa.

Whitstable – Along Dusty Roads -kuva

©Along Dusty Roads

Mitä Along Dusty Roads -projektissa on luvassa seuraavaksi?

Pyrimme aina edistämään riippumatonta, harkitsevaa sekä tiedonjanoista matkailua. Haluamme kuitenkin kehittyä matkakuvaajina ja tarinankertojina, joten suunnittelemme vuodelle 2018 jotain uutta.

Tavallisten artikkeliemme lisäksi haluamme kertoa entistä syvemmälle pureutuvia tarinoita. Haluamme kuvata matkoilla kohtaamiemme ihmisten tarinan ja nostaa esiin ne ihmiset, jotka ylipäänsä mahdollistavat kokemuksemme. Voimme näin painottaa henkilökeskeistä ja dokumentaarista kerrontaa ja matkailualan äänitorvina myös nostaa paremmin esiin matkailun positiivisia vaikutuksia.

Matkakohteista ensi vuoden listallamme ovat ainakin Latvia, Brasilia, Karibia, Hollanti, Färsaaret ja Espanja. Haluaisimme matkustaa enemmän myös Britanniassa.

Voit tutustua syvemmin Emilyn ja Andrew'n Along Dusty Roads -kertomuksiin heidän blogissaan.

Along Dusty Roads -kuvauslaitteisto

Kamera:

Canon EOS 70D

Objektiivit:

Canon EF 50mm f/1.4 USM

Canon EF-S 24mm f/2.8 STM

Canon EF-S 18-200mm f/3.5-5.6 IS

Jalusta ja langaton Canon-kaukolaukaisin RC-6

Vastauksia on muokattu selkeyden ja rytmin takia.



Haastattelu: Dan Castle