Berliinissä juhlat jatkuvat klubien sulkemisuhasta huolimatta
#pursuitoftheshot
Berliini on maailmanlaajuisesti tunnettu yöelämästään – legendaarisesta Berghain-klubista improvisoituihin katujuhliin. Kasvava kilpailu kaupungin tiloista ja nousevat vuokrat kuitenkin verottavat kaupungin vilkasta klubikulttuuria. Useat klubit ovat sulkeneet ovensa viime kuukausina, ja monien muiden odotetaan seuraavan perässä. Tässä jutussa kurkistetaan Berliinin elinvoimaiseen yöelämään ja tutustutaan juhlakansaan ja klubityöntekijöihin sen takana.
Berliinin yössä on tarjontaa jokaiseen makuun: swingistä ja estottomasta salsasta eroottiseen tangoon tai vaikkapa transvestiitteihin ja teknoon.
Ilta toisensa jälkeen tuhannet berliiniläiset ja turistit suuntaavat suosittuihin kokoontumispaikkoihin, kuten kaupungin itäosassa sijaitsevalle vanhalle graffitien peittämälle RAW-ratapiha-alueelle. Ennen kommunistisen hallinnon alaisuudessa ollut alue on nykyään eläväinen klubien ja baarien täyttämä ajanviettopaikka, jossa on myös allasbaari ja olutravintola.
Rautatiekiskojen väliin rakennetuissa halleissa ja veturitalleissa ihmiset tanssivat reggaen, punkin, dancehallin, hardcoren, metallin, rapin, hip-hopin ja teknon tahdissa mielikuvituksellisesti nimetyissä klubeissa, kuten Cassiopeia ja Suicide Circus.
"Berliinin yöelämä on yhtä suurta seikkailua. Joka päivälle on tarjolla jotain uutta", kertoo Berliinissä asuva isobritannialainen Richard Shawn.
Bassy Clubin pääportieeri Nico Brodersenille ihmiset ovat työssä tärkeintä:
"Berliinin klubeilla käyvät ihmiset ovat yltiöpäisiä ja riehakkaita, ja heitä on loputtoman paljon. Saatat unohtaa heidän nimensä, mutta kasvot jäävät aina mieleen".
Kaupungin nousevat vuokrat ja tilanpuute asukasmäärän kasvaessa ovat kuitenkin klubikulttuurin säilymistä ajatellen suuri huolenaihe. Useat klubit ovat sulkeneet ovensa viime aikoina, ja monien muiden odotetaan seuraavan esimerkkiä.
Kaupungin entisellä kommunistisella itäpuolella sijaitsevasta Prenzlauer Bergistä tuli Berliinin muurin murruttua klubikävijöiden paratiisi. Klubeja on kuitenkin jouduttu sulkemaan alueen asukkaiden valitettua meluhaitoista.
Asukkaat puhuvat ilmiöstä nimellä "Clubsterben" eli klubikuolema.
Eräs vastikään suljetuista klubeista on kaupungin itäpuolella sijaitsevassa Friedrichshainissa toiminut Pogo Tussy, joka puretaan uusien asuintalojen tieltä.
"On surullista lopettaa 13 vuoden jälkeen, mutta sellaista se on", sanoo klubin entinen omistaja Simone Braun.
Toistaiseksi juhlat kuitenkin vielä jatkuvat eri puolilla kaupunkia.
Teknon ystävien on ehdottomasti koettava legendaarinen Berghain-klubi. Sisäänpääsy on kuitenkin usein kiven takana. Sadan metrin mittaiset jonot ovat yleinen näky entisen voimalan ulkopuolella. Paikalliset yrittäjät saavat jonottajille myymästään oluesta huipputuotot.
Niille, jotka eivät mahdu sisään, on kuitenkin paljon vaihtoehtoja, kuten vanhan asuinrakennuksen useassa kerroksessa toimiva Salon Zur wilden Renate, About Blank, jossa juhlimaan pääsee myös puutarhan puolelle tai Sisyphos, joka toimii entisen koirankeksitehtaan tiloissa.
Hämärästi valaistun Insomnia-kinkyklubin sisäänkäynnin lähellä olevissa pukuhuoneissa voi vaihtaa arkivaatteet lateksiin tai nahkaan tai riisua vaatteet kokonaan ja pulahtaa porealtaaseen. Jotkut harrastavat avoimesti seksiä musiikin pauhatessa.
"Täällä ihmiset voivat vapautua täysin ja täyttää salaiset unelmansa ilman rajoja. Lähes ainoa tärkeä sääntö on, että Ei tarkoittaa ei", kertoo aviomiehensä kanssa Insomnia-klubia johtava Dominique.
Toisissa klubeissa soi diskomusiikki ja drag-artistit esiintyvät lavalla.
Pelkistetyissä baareissa ja ravintoloissa viihtyvät voivat suunnata kulkunsa Friedrichshainissa sijaitsevalle Simon-Dach-Strasse-kadulle. Sen varrella on lukuisia baareja ja ravintoloita sekä katuja reunustavia pöytiä ja tuoleja.
Ruokailijat voivat valita makunsa mukaan meksikolaisten, välimerellisten tai aasialaisten ruokalajien välillä tai nauttia saksalaisittain currymakkarasta, joka on ketsupilla ja curry-jauheella maustettu viipaloitu sianlihamakkara.
Teksti: Michelle Martin, editointi: Angus MacSwan / Jeremy Gaunt