no consumer

Kaupunkien kasvot kuvina

Jokaisella kaupunkilaisella on oma tarinansa. Edellisessä haasteessa pyysimme teitä kuvaamaan ihmisiä urbaanissa ympäristössä. Saimme paljon kuvia, mutta erityisesti Jimmy Marrin Lontoon Camden Townissa ottama kuva Vespa-Eddiestä erottui joukosta. Jimmy kertoo kuvan asettamista haasteista sekä muista kuviinsa liittyvistä tarinoista.

Erilaisia pukeutumistyylejä ja kulttuureja

Lapsuudessani 1970- ja 1980-luvuilla vallalla oli erilaisia nuorisokulttuureja, joista jokaiseen liittyi oma tyylinsä. Pukeutumistyylillä ja musiikilla oli suuri merkitys, ja ihmiset pukeutuivat välillä hyvinkin persoonallisesti ja erikoisesti. 1980-luvulla vastaan saattoi tulla romanttista tyyliä edustavia pitsiin ja röyhelöihin pukeutuneita, piikkitukkaisia punkkareita farkuissa ja ketjuissa, reggaeta kuuntelevia rastapäitä, nahkaan sonnustautuneita rokkareita ja meikattuja gootteja.

Nykyään tällaista ei juurikaan näe. Nuoret ovat omaksuneet yhtenäisen, latteamman pukeutumistyylin, ja vain pieni vähemmistö erottuu omaperäisellä ja yksilöllisellä tyylillään.

Kun lähdin kuvaamaan Camdeniin, halusin löytää ihmisiä, jotka eivät halunneet mennä valtavirran mukana vaan pitivät kiinni omasta tyylistään.

Jimmy Marrin ottamia muotokuvia

Haasteiden yli

Aluksi tuntui oudolta pyytää tuntemattomia vastaantulijoita kuvattavaksi. Olin varma, että useimmat kieltäytyisivät kuvan ottamisesta, mutta yllätyksekseni suurin osa ihmisistä suhtautui asiaan positiivisesti, kärsivällisesti ja avuliaasti.

Lisäksi minun piti ottaa kuva saman tien, kun kohtasin sopivan henkilön. Tässä minulla oli paljon opettelemista, sillä tähän asti olin ottanut kuvia vain hyvässä luonnonvalossa ilman, että minun oli tarvinnut kiinnittää erityistä huomiota taustaan tai muihin olosuhteisiin. Nyt minun piti huomioida, mitä taustalla tapahtuu, opetella uusia asioita valaistuksesta ja sommittelusta ja ohjata kuvattaviksi suostuneita henkilöitä kuvaamisen aikana.

Vespa-Eddien kuvaushetki

Jimmy Marr: Vespa-Eddie Camdenissa

Ottaessani kuvaa päivänvaloa ei juurikaan enää ollut. Olin kävelemässä takaisin autolle, kun kuulin Vespan omaleimaisen äänen. Minulla kävi tuuri, sillä skootteri ajoi ohitseni huoltoasemalle. Olin nähnyt ajajan vain vilaukselta ja halusin nähdä hänet tarkemmin.

Eddien tyyli oli todella autenttinen. Hän suostui kuvattavaksi ja antoi minulle luvan käyttää kuvia, miten halusin. Kuvaamisen aikana huomasin, että hän ei ollut kuvattavana ensimmäistä kertaa, sillä hän suhtautui minuun todella kärsivällisesti, kun säädin kameran ulkoista salamaa.

Kuva on otettu hämärtyvässä valaistuksessa huonosti valaistun huoltoaseman pihalla. Käytin ulkoista salamaa, jota innokas avustaja piteli kuvauskohteen oikealla puolella noin 1,5 metrin päässä. Salama oli puolella teholla, ja sen valo suodattui pienen tasovalon läpi. Otin muutaman testikuvan, katsoin nestekidenäytöltä histogrammia ja tein muutamia pieniä säätöjä asetuksiin.

Tässä kuvassa on jollain tavalla ajaton tunnelma, ja muotokuvan kohde erottuu omalla tyylillään suurkaupungin massasta.

Jaa kuvasi

Lähetä kuvasi galleriaan, niin saatamme valita juuri sinun kuvasi esittelyyn! Esittelemme joka kuukausi uuden haasteen, joten lähde kuvaamaan, käytä luovuuttasi ja lataa ottamasi kuvat kaikkien nähtäväksi.