Emily Mulhall: Vinen ammattilainen

Haastattelimme animaattoriopiskelija Emily Mulhallia fenakistoskoopeista, internetjulkisuudesta ja ilman tietokonetta tapahtuvasta animoinnista.


”Olen aina halunnut tehdä animaatioita”, Emily kertoo. ”Kun jouduin jalkaleikkaukseen, minulla oli aikaa tehdä vaikka mitä. Tiesin, etten pystyisi kävelemään kuukauteen, joten latasin itselleni kaikki mahdolliset sovellukset. Vine on yksi niistä sovelluksista, joita käytän edelleen.”

Emilyn Vine-tili Molehill sai nopeasti suosiota. Tätä kirjoitettaessa tilillä on 71 000 seuraajaa, ja tilin videoita on katsottu jo yli 50 miljoonaa kertaa. Lisäksi Mashable arvioi Emilyn Ison-Britannian luovimmaksi Vinen käyttäjäksi, ja vaikka hän on tunnettu lähinnä internetin kautta, maine näkyy joskus myös ulkomaailmassa. ”Kerran eräs vastaantulija Oxford Streetillä sanoi: ”Hei, sinähän olet Molehill”. En osannut vastata mitään!”

Nykyajan animaattorit voivat ammentaa inspiraatiota animoinnin monenkirjavasta historiasta. ”Minun piti ottaa selvää eri suunnittelijoista, artisteista ja animaattoreista suunnittelukurssia varten”, Emily kertoo. ”Myös TV:ssä ja lehdissä näkyy vaikka mitä.”

Katso Emilyn animointiopetusvideo Vinessä:



Emily saa ideoita tietysti myös kollegoiltaan. ”Vinen yhteisö on todella aktiivinen”, hän sanoo. ”Ihmiset juttelevat ja kyselevät neuvoja toisiltaan, ja joidenkin kanssa tulee puhuttua enemmänkin. Ja tietysti aina tulee seurattua, millaisia videoita muut tekevät.”

Kirjasto


Tällaisesta kanssakäymisestä voi olla paljonkin hyötyä. ”Jokin aika sitten loin hashtagin”, Emily kertoo. ”Kuvasin videota siten kuin olisin Lontoon ainoa ihminen, ja pyysin ihmisiä kuvaamaan samanlaisia videoita omista kotikaupungeistaan. Mukaan lähti suuri joukko ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja syntyi paljon keskustelua ihmisten asuinpaikoista.”

Instagramin, Twitterin, Snapchatin ja muiden sosiaalisen median palvelujen avulla Emily haluaa viedä seuraajansa kulissien taakse, sillä Vinessähän näkyy vain pelkkä lopputulos. ”Jos olen tekemässä animaatiota, lähetän siitä pieniä otteita Snapchatiin”, hän sanoo. ”Ja jos jokin menee pieleen, raivoan paperille tai jotain muuta vastaavaa.”

Zoetrope


Canon on yhdessä Emilyn kanssa pyrkinyt herättämään fenakistoskoopin uudelleen henkiin. Fenakistoskoopissa on pyörivä levy, jossa peräkkäin olevista kuvista muodostuu animaatio. ”Teen animaationi yleensä 2D:nä”, Emily selittää, ”koska niitä katsellaan vain tietokoneella. Oli hauskaa nähdä ’oikea’ animaatio fyysisenä, käsinkosketeltavana esineenä.”

Emily päätyi tekemään fenakistoskoopin äänilevystä siten, että äänilevyn päällä näkyy animoitu puutarha. Alun perin projektin mittasuhteet olivat kuitenkin paljon suuremmat: ”Minun oli tarkoitus tulostaa useista paperinpaloista koottuja jättikokoisia kuvia ja tehdä jättimäinen fenakistoskooppi ympyränmuotoisen rakennuksen päälle.”

Kysymykseen tulevista suunnitelmistaan Emily ei osaa antaa konkreettista vastausta. ”Olen kirjannut ylös paljon ideoita”, Emily kertoo. ”Minulla on myös jonkinlainen kuva siitä, mitkä ideat ovat realistisia ja mitkä eivät.”

Kun animaatiota tehdään kuva kerrallaan, yksi ainoa virhe voi pilata useiden tuntien kovan työn. Sekään ei kuitenkaan ole maailmanloppu. ”Itse työ on minulle tärkeämpää kuin lopputulos”, hän sanoo. ”Joillekin prosessi on liian pitkä, eivätkä he saa valmista aikaan. Kun on työstänyt sataa eri kuvaa, on aina palkitsevaa nähdä niistä muodostuva lopputulos.”

Käy katsomassa Emilyä Vinessä napsauttamalla tätä.