Miksi yritysten pitäisi välittää kestävästä kehityksestä

Kuudessa maassa suoritetussa, suuryrityksiä koskevassa tutkimuksessa todettiin äskettäin, että COVID-19-pandemian vuoksi ympäristöjohtaminen ja kestävä kehitys ovat etusijalla yritysten tärkeysjärjestyksessä¹.

Toimistotulostamisessa tämä ei ole uutta. Paperijätettä, energiankulutusta, kierrätystä ja materiaalien uudelleenkäyttöä koskevat asiat ovat aina olleet ajankohtaisia tulostusratkaisujen myyjille, valmistajille ja asiakasyrityksille, OEM-valmistajille (original equipment manufacturer, alkuperäinen laitevalmistaja) ja organisaatioille. Koska nopea toiminta on nyt tärkeää – YK on kutsunut 2020-lukua toiminnan vuosikymmeneksi² – niin yritykset kuin yksilötkin panostavat kuitenkin aiempaa enemmän kestävän kehityksen tukemiseen ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Quocircan tutkimuksen³ mukaan yli puolet IT-alan päättäjistä uskoo, että ympäristövaikutusten vähentäminen on tärkein haaste heidän yritystensä tulostusinfrastruktuurin hallinnassa vuosina 2019–2025. Tavarantoimittajiin ja OEM-valmistajiin kohdistuva paine onkin suuri. Samat IT-alan päättäjät odottavat painotuotteiden valmistajien ja toimittajien nimittäin auttavan heitä vähentämään yritystensä ympäristökuormitusta. Heistä 57 % on sitä mieltä, että toimittajien pitäisi johtaa kestävää kehitystä viimeistään vuonna 2025.

Nämä trendit eivät koske kuitenkaan pelkästään tulostusta tai tulostusratkaisuja… Pandemian myötä työskentelytavat muuttuvat nopeaa tahtia kaikkialla maailmassa, ja kuluttajilta tulevan paineen vuoksi yritykset joutuvat maineensa säilyttämiseksi panostamaan vastuulliseen toimintaan yhä enemmän. Näistä syistä kiertotalouden ennustetaan⁴ vaikuttavan toimitusketjujen hallintaan ja yritysten liiketoimintamalleissa painotetaan säästäväisyyttä. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa?

Materiaalien uudelleenkäyttö uusia tuotteita suunniteltaessa ei ole uutta, mutta käytäntö on yleistymään päin. Yksi esimerkki tästä on Canonin imageRUNNER ADVANCE EQ80 ‑mallisto, jonka valmistuksessa hyödynnetään jopa 80-prosenttisesti kierrätysmateriaaleja. Mitä vähemmän uutta materiaalia ja uusia osia käytetään, sitä vähemmän jätettä syntyy niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä, mikä tukee kiertotaloutta. Tällaisia tuotteita suosimalla yritykset voivat vahvistaa ympäristöimagoaan ja tukea yhteiskunnan vastuullisuutta.

Ellen MacArthur ‑säätiön mukaan kiertotalous perustuu jätteen ja saasteen eliminointiin, tuotteiden ja materiaalien käyttöön yhä uudelleen sekä luonnollisten järjestelmien uudistamiseen.

Vastuullisesti tuotettujen tuotteiden toiminnoista ei pitäisi joutua tinkimään. Yksi uusiovalmistuksen eduista kunnostamiseen verrattuna on se, että tuotteet valmistetaan vanhoista ja uusista osista ja suunnitellaan toimimaan uuden veroisina. Niillä on myös uuden laitteen takuu. Niinpä laitteet eivät päädy kaatopaikalle lakattuaan toimimasta liian aikaisin, ja niiden tuottamat säästöt ovat todellisia. Uusiovalmistuksella taataan myös, että laitteet ovat uuden veroisia.

Kierrätys- ja uudelleenkäyttöhankkeet ovat kiertotaloudessa jo yleisiä. Esimerkiksi tulostusalalla alettiin kierrättää värikasetteja jo 1990-luvulla sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan WEEE (Waste Electrical and Electronic Equipment) ‑direktiivin myötä. Koska tällaisten hankkeiden kysyntä vain kasvaa, yritysten kannattaa miettiä, miten ne pystyisivät hyödyntämään toiminnassaan enemmän kierrätyslaitteita ja -komponentteja, jotka auttavat niitä erottumaan kilpailijoista sekä osoittamaan yhteiskuntavastuullisuutensa.

Toimimalla vastuullisesti – sitoutumalla materiaalien uudelleenkäyttöön eri tavoin, suunnittelemalla kestämään tarkoitettuja tuotteita ja kierrättämällä kaiken mahdollisen – yritykset voivat osoittaa, että ne panostavat tulevaisuuteen ja täyttävät korkeat vaatimukset vuodesta toiseen.

Lisäksi vastuullisista toimintaperiaatteista saa usein näkyvää tunnustusta esimerkiksi Ecovadisin, CDP:n ja European Sustainable Brand Indexin kaltaisilta organisaatioilta. ⁵ Kansainväliset palkinnot ja tunnustukset vahvistavat brändin mainetta ja auttavat pitämään sidosryhmät tyytyväisinä.

Hyvä imago auttaa yrityksiä myös rekrytoinnissa. Millenniaaleista 76 % huomioi yrityksen yhteiskunta- ja ympäristösitoumukset työpaikkaa valitessaan,⁶ ja 75 %⁷ jäisi yhteiskuntavastuulliseen yritykseen pienemmällä palkalla. Työntekijäuskollisuus on yrityksen menestyksen ja terveen työkulttuurin kulmakiviä, joten työntekijöiden sitoutuneisuuteen kannattaa panostaa.

Vastuullinen toiminta tukee myös päämäärätietoisuutta ja intohimoa. Deloitten tutkimuksen mukaan 73 % sellaisista työntekijöistä, jotka tuntevat työskentelevänsä tarkoitusjohteisessa yrityksessä, ovat sitoutuneita työhönsä⁸. Ihmiset haluavat olla mukana tekemässä jotain aidosti tärkeää. Tästäkin syystä vastuullisuusnäkökulmien huomioiminen liiketoiminnassa voi olla pitkällä aikavälillä kannattavaa.

Jos yritys haluaa olla alansa eettinen johtaja, sen täytyy tukea kestävää kehitystä omaehtoisesti, järjestelmällisesti ja aidosti – ei pelkästään näennäisesti tai vain siitä syystä, että vastuullinen toiminta on trendikästä. Pitkäikäisimpiä brändejä ovat kuitenkin ne, jotka osaavat sopeutua muutoksiin. Kaikki yritykset eivät ole olleet kestävän kehityksen tukijoita alusta saakka. Reagoimalla trendiin ne ovat silti osoittaneet pystyvänsä täyttämään uudenlaisia odotuksia ja omaksumaan uudenlaisia toimintamalleja. Tällaisia mielikuvia vahvistamalla organisaatiot voivat saada mainetta vastuullisena yrityksenä.

Kestävää kehitystä ja aiempaa tehokkaamman kiertotalousmallin tarvetta ei voida jättää huomiotta. Niitä ei kuitenkaan kannata nähdä vain velvollisuuksina, sillä ne tuovat mukanaan myös loistavia mahdollisuuksia esimerkiksi kilpailuedun, brändin imagon parantumisen, kustannussäästöjen ja sijoitussuhteiden muodossa.