BUSINESS BYTES

Kiinnostava sisältö herattää huomion

  • Julkaistu 2 vuotta sitten
  • 3 min/ lukukerta

Kiinnostava sisältö herattää huomion. Ihmisten keskittymiskyky heikkenee jatkuvasti, joten brändien täytyy kehittää kolmea osaamisaluetta tavoitellessaan kohderyhmiensä huomiota. 

Yhteen asiaan keskittyminen voi tuntua joskus vaikealta. Tämä on tutkimustietoon perustuva tosiasia: nykyelämässä keskittymiskyky heikkenee jatkuvasti. Maailma on tulvillaan virikkeitä älypuhelimista tabletteihin ja muihin älylaitteisiin, ja nykyaikaisen kuluttajan keskittymiskyky on suunnilleen kahdeksan sekuntia.

Kahdeksan sekuntia!

Tutkimustulos ei tietenkään tarkoita, että kuluttajat voisivat keskittyä yhteen asiaan vain kahdeksaksi sekunniksi kerrallaan. Erilaiset teokset tai tekstit vangitsevat huomiomme pidemmiksikin ajoiksi, jos ne ovat kiinnostavia – tai jos niihin perehtymisestä maksetaan. Mutta tutkimusten mukaan yrityksillä on vain kahdeksan sekuntia aikaa vakuuttaa uudet asiakkaat. TV-mainoksetkin ovat keskimäärin noin 20 sekuntia tätä pidempiä. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan neuvota tunkemaan lyhyitä mainoksia täyteen tietoa ja brändejä. Kun kuluttajan huomio on saatu, kahdeksan ensimmäistä sekuntia on ratkaisevan tärkeää käyttää hyvin.

Toisin kuin yleisesti luullaan, siihen ei välttämättä tarvita shokkiarvoa tai poikkeuksellisia tempauksia. Yksi asia on silti hyvä pitää mielessä: ”Nykyään me kaikki olemme mediayhtiöitä”. Tästä ajatuksesta tuli markkinointigurujen tunnuslause, kun Forresterin analyytikko Nick Thomas heitti sen ilmoille vuonna 2009. Eikä ihme.

Digitaalisen median määrä on saanut yleisöt pirstoutumaan. Käyttäjät vaativat yhä innostavampaa sisältöä ilmaiseksi. Yrityksillä on kova työ saada äänensä kuuluviin loppumattomien markkinointiviestien tulvassa. Markkinointitiimit pyrkivät jatkuvasti parantamaan asiakastuntemustaan ja kehittämään kampanjoita, joista on kuluttajille todellista arvoa.

Tästä kaikesta vastaavat tietenkin markkinointijohtajat. Eri brändit ovat jo kauan käyttäneet sisältöä käyttäjien sitouttamiseen, mutta maailman siirtyessä jakelumallista kulutusmalliin niiden on tärkeä kehittää uusia osaamisalueita. Tässä ne tulevat:

Ketteryys.

Media-ajattelun omaksuneille yrityksille on ominaista, että ne ovat tehokkaita sisällöntuottajia. Mediayhtiöt julkaisevat nopealla tahdilla lukijoita kiinnostavaa ja jakamiseen kannustavaa sisältöä. Tähän ei (yleensä) vaadita byrokratiaa eikä lakiosaston tai brändivastaavan hyväksyntää. Tärkeintä on nopeus.

Editointikyky.

Hyvä editointi selkeyttää viestiä. Sen tavoitteena on saada käyttäjän huomio ensin kahdeksaksi sekunniksi, sitten ehkä vielä kahdeksaksi sekunniksi. Ammattitaitoiset editoijat ovat aina kiinnostuneita teksteistään. He osaavat nostaa esiin olennaisen sisällön ja sovittaa sen laajempiin markkinointitavoitteisiin. Tämä on yhä kysytympi taito sisällön määrän kasvaessa jatkuvasti.

Asiakas.

Brändien tulisi keskittyä asiakkaisiinsa. Parhaissa tarinoissa on aina jotain inhimillistä, ja siihen on hyvä syy: näin lukijat voivat samaistua tarinoihin ja niiden päähenkilöihin.  Tarina on vakuuttavampi, kun se tuodaan asiakkaiden tasolle. Markkinointijohtajien kannattaa pohtia, miten yrityksen tuotteet tai palvelut vaikuttavat ihmisten elämään, ja korostaa näitä näkökulmia.

Parhaat mediayhtiöt saavat aikaan sisältöä, joka on riittävän yksityiskohtaista ollakseen uskottavaa mutta samalla riittävän yleismaailmallista ollakseen merkityksellistä. Vaikka ”bränditarina” on alan muotisana, ajatus sen takana on jo vuosikymmeniä vanha. Faktat, numerot ja tilastotiedot eivät ole tarinoita. Tarinat ovat vangitsevia, mieleenpainuvia ja innostavia. Ne saavat yleisön irtautumaan arjesta ja antavat mielikuvituksen laukata vapaana. Asiakkaiden huomion vangitseminen ei ole koskaan ollut helppoa, ja nykypäivän digitaalimaailman, teknologian ja sisältötulvan keskellä se on entistä vaikeampaa. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta.

Saimmeko pidettyä sinun huomiosi?