BUSINESS BYTES

Johtamisen Disruptio

  • Julkaistu 5 päivää sitten

Mikä on tärkeää nyt, voi tuntua naurettavalta viiden vuoden päästä. Digitalisaation myötä muutosnopeus kasvaa, mikä aiheuttaa tarpeen uudistaa johtamista. Arvoketjut voivat mennä uusiksi hyvinkin lyhyessä ajassa ja yrityksen tapa toimia ja tuottaa arvoa asiakkaille menettää merkityksensä uusien innovaatioiden takia. Muutoksen raaka-aineina ovat datan määrän ja laskentakapasiteetin kasvu ja työkaluina algoritmit ja tekoäly sekä robotit. Näiden tekijöiden vaikutusta pitäisi pystyä ennakoimaan ja organisaatiota valmistettava ja muokattava tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Luonnollisesti tärkeintä on työntekijöiden osaamisen kehittäminen.


Jokaisella yksilöllä on henkilökohtainen vastuu omasta kehittymisestään, mutta johdon tehtävä on luoda olosuhteet sellaiseksi, että kehittyminen on mahdollista. Tärkeää on johtajan kyky valmentaa tiimiä ja valita sopivat kompetenssit ja kokemus tiimiin. Myös organisaation rakenteet on luotava sellaisiksi, että niiden uudistaminen onnistuu tarvittaessa nopeastikin. Myös organisaation rajat häilyvät, kun tulevaisuudessa yhä useampi toimii freelancerina. Tällä hetkellä puhutaankin paljon organisaation ketteryydestä ja henkilökohtaisen vastuun merkityksestä. Perinteisen kaltainen ylhäältä alas tapahtuva muutosjohtaminen ei jatkossa enää onnistu, koska se on yksinkertaisesti liian hidasta. Kun ylhäältä johdettu muutos on saatu maaliin, onkin jo uuden kierroksen aika. Muutoksen tulisi lähteä organisaation sisältä usealta eri tasolta, ikään kuin jatkuvasti mukautuen uuteen aikaan ja tarttuen näkyvissä oleviin mahdollisuuksiin. Johdon tehtävä on luoda työntekijöille näkymä tulevaisuuteen sekä selkeä kiintopiste horisonttiin jota kohti organisaatio voi pyrkiä ja rakentaa muutosta vision mukaisesti sisältäpäin.


Hyvään johtajuuteen liittyvä visionäärisyys merkitsee nyt siis entistä enemmän. Asioiden johtamisenkaan aika ei vielä ole täysin ohi, mutta jos johto kiinnittää liikaa huomiota siihen, miten asioita tehdään, elää organisaatio nopeasti menneessä. Nykyjohtajan tulee kuitenkin elää mukana arjessa ja olla osa arvoketjua, jotta ymmärtää asiakasta, organisaation toimintaa ja kulttuuria, kilpailijoita ja työn muutosta laajemmin. Tässä hidasteena voi olla organisaatiokulttuuri ja suhtautuminen auktoriteetteihin. Projektista riippuen johtajan on voitava olla välillä myös tiimin "perusjäsen", ja hänen roolinsa tulisi perustua osaamiseen, ei viralliseen asemaan. Tämä toimintamalli on luonnollista Start-Up yrityksissä, mutta ei ollenkaan selvää vanhemmissa, pitkien perinteiden organisaatioissa. Ydin on kuitenkin siinä, että johtajan on oltava kiinni etulinjassa, jotta muutosta voi ymmärtää ja johtaa.


Uuden aikakauden ketteryyttä tavoittelevissa organisaatioissa päätöksentekovaltaa tulisi siirtää niille, jotka ovat päätettävän asian suhteen parhaiten perillä sen vaikutuksista ja halutusta toteutustavasta. Monessa organisaatiossa päätöksentekovalta on liiaksi keskittynyt funktioiden tai liiketoimintojen johtoon. Usein saattaa käydä niin, että matriisiorganisaation palavereissa istuu 10 ihmistä, joista 2 tietää päätettävästä asiasta jotain, kolmas on kuullut asiasta ja muut perehtyvät asiaan vasta kun päätösehdotuksia käydään läpi. Päätöksenteko ja toiminnan kehittäminen tulisi siirtää niihin pöytiin, joissa asiaan liittyvät prosessi- ja asianomistajat tekevät päätökset johdon asettamien tavoitteiden, budjettien ja prioriteettien mukaisesti. Päätöksenteossa kannattaa hyödyntämään monipuolisesti yhteisöjä, virtuaalitiimejä ja verkostoja. Tämän tyyppinen organisaatio vaatii tietynlaisen organisaatiokulttuurin, jossa uskalletaan ottaa vastuuta ja riskejä sekä ollaan avoimia ja suhtaudutaan ihmisiin ja asioihin positiivisesti. (Jos aihe kiinnostaa niin kannattaa googlata Organization 3.0)


Think Big - Start Small - Move Fast on hyvä strategia muutoksen johtamisessa. Kun johdon visio on hyvä, kannattaa tunnistaa organisaatiosta innokkaat ja osaavat yksilöt, joilla on valmiuksia edistää haluttua muutosta ja jotka mahdollisesti jo tekevät asioita toivotulla uudella tavalla. Johdon tehtäväksi jää tukea tällaisten muutosagenttien toimintaa esimerkiksi sisäisen viestinnän ja lisäresursoinnin keinoin. Kun uudenlainen toiminta alkaa tuottamaan tulosta, on aika lisätä kaasua ja ottaa toimintatavat laajemminkin käyttöön.


Digitalisaatio on täynnä riskejä tai mahdollisuuksia. Kumpia enemmän, se riippuu asenteesta.


Markus Winnett


markkinointijohtaja


Canon Oy