Painoalan kielenkäyttö tutkittu: Eihän tuosta saa erkkikään selvää [3.6.2008]

Painoalan termit aiheuttavat suunnatonta päänvaivaa painopalveluiden ostajille ja Suomessa kuullun ymmärtäminen tuottaa erityisiä vaikeuksia. Jopa 39 % suomalaisvastaajista on saanut virheellisen painotyön, koska ei ole ymmärtänyt painopalveluiden myyjän kieltä.

Kuullun ymmärtäminen on vuosittain haaste abiturienteille. Myös painoalan kanssa työskentelevät joutuvat kamppailemaan kuullun ymmärtämisen kanssa, eivät kuitenkaan ylioppilaskirjoituksissa, vaan aivan arkisissa työasioissa.

Ammattikielen käyttö herättää keskustelua eri toimialoilla. Tietotekniikan ammattilaisten kieltä saatetaan pitää nörttien mongerruksena. Lääkärit sortuvat toisinaan vaikeisiin ja sekaviin termeihin. ICM Research toteutti Canonin toimeksiannosta 13:ssa Euroopan maassa painoalan kielenkäyttöä koskevan tutkimuksen ja tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että ongelmia on myös painoalalla.

Tutkimustulosten mukaan 86 % painopalveluiden ostajista on jossain määrin pulassa painoalan termistön kanssa. Joka viides ostaja ei tajua termeistä juuri mitään. Jotkut asiakkaat suhtautuvat tilanteeseen välinpitämättömästi, mutta monia vaikeat termit ärsyttävät oikein kunnolla. 58 % vastaajista on turhautunut painoalan kielenkäyttöön.

Epäselvät termit aiheuttavat harmituksen lisäksi konkreettista vahinkoa. Lähes puolet vastanneista tunnustaa saaneensa epäonnistuneita painotöitä, koska myyjä ja ostaja eivät ole ymmärtäneet toisiaan. Kenties pre-press, stanssaus, web-to-print tai wire-sidonta eivät ole kaikille tuttuja yleiskielen sanoja.

Vain 6 prosentilla suomalaisvastaajista kaikki termit hallinnassa

Suomalaiset vastaajat erottuvat selvästi vastaajien joukosta, sillä he ymmärtävät painoalalla käytettyjä ilmaisuja kaikkein huonoiten. Vain 6 % suomalaisvastaajista sanoo hallitsevansa kaikki termit. Vastaavasti 49 % ymmärtää painoalan pulinoista vain pienen osan tai ei mitään. Parhaiten alan jargonin kanssa tulevat toimeen italialaiset, joista vain 11 % kuuluu vähän ymmärtävien joukkoon.

Monimutkaiset ilmaukset ja epäonnistunut kommunikaatio johtavat huonoihin lopputuloksiin. 39 % suomalaisvastaajista on saanut virheellisen painotyön yhteisen kielen puuttumisen takia. Vähiten virheellisiä töitä ovat saaneet ruotsalaiset, hollantilaiset ja tanskalaiset.

Vastauksissa heijastuu suomalaisten pitkä pinna. Vaikka suomalaisilla on suurimmat vaikeudet sanaston kanssa, he eivät ole turhautuneimpia asian suhteen. 70 % suomalaisvastaajista kertoo turhautuneensa ainakin jonkin verran vaikeaselkoisuuteen. Pahiten tympääntyneitä ovat ranskalaiset, tyytyväisimpiä ovat taas itävaltalaiset.

Suomalaisten ykkössija termejä huonoimmin ymmärtävinä eurooppalaisina saattaa selittyä huonojen kokemusten lisäksi osittain myös muilla kulttuurisilla tekijöillä. Joissakin tutkimuksissa on todettu suomalaisten olevan sanomisissaan erittäin vilpittömiä. Onkin mahdollista, että suomalaisvastaajat tunnustavat kuullun ymmärtämisen ongelmat poikkeuksellisen rehellisesti. Vaikkei niistä kaikista termeistä saa erkkikään selvää, eivät niitä kenties sen kummemmin ymmärrä haraldit, michaelit tai juanit.

Tutkimustulokset ovat herättäneet huomiota ja huolenaihetta painoalalla toimivien yritysten keskuudessa. Toimialan kielenkäyttöä tullaan seuraamaan jatkossa entistä tarkemmin. Digitaalisen painamisen huippuosaaja Canon on ensimmäisenä selkeyttämässä termejä julkistamalla toukokuun lopussa alan terminologiaa selventävän Canon Buzzword Buster –sanakirjan, joka on saatavissa maksutta 30. toukokuuta alkaen osoitteesta http://www.canon-europe.com/buzzwordbuster.

Lisätietoja:
Canon Oy, ammattitulostusratkaisut, markkinointipäällikkö Juha Wallin, p. 010 544 4327, etunimi.sukunimi@canon.fi


 

Etkö löydä etsimääsi? Hae tiedotearkistosta.

spacer
					image
Lehdistötiedotteet
Tiedotearkisto