Kuvauskurssimme seitsemännessa osassa tutustumme tarkemmin valkotasapainoon.

Auringonnoususta aina auringonlaskuun ja yöhön saakka ympärillämme oleva valo muuttaa koko ajan väriään. Silmämme sopeutuvat valonvaihteluun itsestään, mutta digitaalikameroissa pitää olla käytössä valkotasapainojärjestelmä, jotta kuvat näyttäisivät luonnollisilta.

Valon väri muuttuu koko ajan päivän aikana, mutta emme juuri huomaa sitä. Nouseva aurinko hohtaa lämpimän keltaisena, kun taas työpaikkojen ja kauppojen loisteputkien valo on usein kalpean vihertävää tai joissakin paikoissa jopa melko punaista.  Keskipäivän auringonvalo on viileän sininen, mutta puun varjossa valo on vielä sinisempää.

Valon eri värejä ja niiden sävyjä ilmaistaan yleensä värilämpötiloina, joiden yksikkö on Kelvin (K).  Alla olevaan taulukkoon on listattu värilämpötiloja ja niiden tyypillisiä esiintymiskohteita.

Kun kuvataan filmille, suodattimilla voidaan muuttaa kameraan tulevan valon värilämpötilaa ja siten kuvan värejä. Digitaalikamerat on puolestaan varustettu kennoilla, jotka osaavat lukea valon värin kuva-alueella ja korjata sitten värit luonnollisiksi. Kennot ovat osa niin sanottua valkotasapainojärjestelmää.