Kuvauskurssimme kahdeksannessa osassa tutustumme tarkemmin resoluutioon ja pakkaukseen.

Jokaisessa digitaalikuvassa tallennetun tiedon määrä ja tiedon tallennustapa vaikuttavat ratkaisevasti siihen, mihin tarkoitukseen kuvaa voidaan käyttää myöhemmin. Resoluutio ja pakkaus ovat käsitteitä, joiden merkitys kannattaa tuntea.

Usein enemmän on parempi, ja tämä pitää paikkansa myös digitaalikuvauksen yhteydessä. Resoluutiolla tarkoitetaan sitä, kuinka monta pikseliä kamera käyttää kuvan tallentamiseen. Yleensä mitä enemmän pikseleitä on, sitä parempi on lopputuloksen laatu. Kameran, jossa on seitsemän miljoonan pikselin kenno, tulisi tuottaa parempia kuvia kuin vain kahden miljoonan pikselin kennolla varustetun kameran.

Jos ajatellaan, että digikuva on muodostettu keskenään samankokoisista, mutta eri värisistä rakennuspalikoista, huomataan, että mitä enemmän palikoita on käytettävissä, sitä yksityiskohtaisempi kuva pystytään muodostamaan.

Vastaavasti kuva voidaan tulostaa sitä suurempana, mitä useammasta pikselistä se koostuu. Ratkaiseva tekijä on, kuinka monta pikseliä tarvitaan kattamaan tietty alue paperista niin, että voidaan luoda valokuvalaatuinen kuva. Pikselit eivät myöskään saa olla niin suuria eivätkä sijaita niin harvassa, että ne erottuvat kuvassa yksittäisinä pisteinä.

Normaalitarpeisiin kuvassa on oltava noin 200 pikseliä jokaisella kuvan tuumalla. Näin 5 x 7 tuuman kokoista tulostetta varten kuvassa on oltava vähintään 1000 x 1400 pikseliä (5" x 200 pikseliä ja 7" x 200 pikseliä), jolloin kameran tuottamassa kuvatiedostossa on oltava vähintään 1,4 miljoonaa pikseliä (1000 x 1400). Jos kuvassa on yli 1,4 miljoonaa pikseliä, tulosteen kuvanlaatu paranee, mutta jos niitä on alle 1,4 miljoonaa, kuva ei näytä riittävän laadukkaalta.